Uudet luontoa uhkaavat ja voimakkaasti alueita valtavat kasvitulokkaat leviävät Suomen luontoon puutarhojen kautta. Ylitarkastaja Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että ongelmallisimpia vieraslajeja ovat jättipalsami, kurtturuusu, jättiputket ja komealupiini.
Kurtturuusu on vallannut esimerkiksi Tanskan Jyllannissa hiekkarantoja aiheuttaen hankaluuksia rantojen käytölle ja Skotlannissa jokien varsille levinneet jättiputket vaikeuttavat kalastusta. Suomessa jättiputket uhkaavat paikoin kotimaisia kasvi- ja eläinlajeja.
Yksivuotinen jättipalsami puolestaan leviää helposti esimerkiksi puutarhajätteiden mukana luontoon. Lupiini hivuttautuu useille uhanalaisten lajien kasvupaikoille.
Hyvin usein näiden vieraslajien hävittäminen vaatii myös vuosia kestävää työtä. Jättiputken hävittämistä hankaloittaa jopa ihovaurioita aiheuttava kasvineste.
Maanomistajan vastuu
Luonnonsuojelulaki kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon. Istuttaminen tai kylväminen ei ole sallittua pihapiirin, pellon, rakennetun alueen ulkopuolelle tai luonnonvesistöihin.
Helmisaari muistuttaa, että vastuu vieraiden lajien torjunnasta on käytännössä maanomistajalla. Esimerkiksi puutarhajätteitä ei saisi kuljettaa lähimetsiin, joista lajit pääsevät helposti leviämään edelleen. Haitallisiksi osoittautuneita lajeja ei tulisi myydä puutarhaliikkeissä.
"Esimerkiksi jättiputkia ei yleensä enää ole liikkeissä myynnissä. Kasvi kuitenkin leviää puutarhoista toisille toisilta kasvattajilta otettuina taimina tai siemeninä", Helmisaari toteaa.
Raahen alueen kasvistoa pitkään kartoittanut taimistopuutarhuri Jari Särkkä Särkän Perennataimisto Ky:stä arvioi, että jättiputkiesiintymiä löytyy jo toistakymmentä ja kurtturuusua hieman enemmän. Pahimmin on levinnyt jättipalsami.
"Myös suomentatar on levinnyt voimakkaasti ja aggressiivisesti. Sopivilla kasvupaikoilla se syrjäyttää alkuperäistä lajistoa. Vuonna 2003 esiintymiä oli 11 kappaletta, mutta uusia esiintymiä tullut monin paikoin vastaan", Särkkä sanoo.
Haapajärven kaupunki ryhtyi lukuisten yhteydenottojen vuoksi selvittämään kasvin levinneisyyttä alueellaan. Kaupunkilaiset voivat jättää kirjastossa olevan laatikkoon havaintoja jättiputkista elokuun loppuun saakka. Ympäristötarkastaja Sanna Niskanen kertoo havaintoilmoituksia tulleen jo parikymmentä kappaletta.
"Saatujen tietojen perusteella tehdään tarkemmat suunnitelmat kasvin hävittämiseksi. Yleisiltä alueilta kasvia on jo niitetty", kertoo Niskanen.
Kaupunki tarjonnee torjunta-apua kasvin hävittämiseksi. Niskasen mukaan on mahdollista, että toimenpiteistä joudutaan perimään pientä maksua, koska hävittäminen on kuitenkin useamman vuoden mittainen projekti.
Niskanen muistuttaa kampanjan koskevan vain Haapajärven kaupungin aluetta, sillä jo nyt yhteydenottoja on tullut muiltakin paikkakunnilta. Heitä hän neuvoo ottamaan yhteyttä oman kuntansa ympäristöviranomaisiin.