Vie­ras­la­je­ja vastaan tais­tel­laan Oulussa tal­koo­voi­min – "Kurt­tu­ruu­sun mar­jois­ta voi tehdä vaik­ka­pa hilloa"

Hietasaarelaiset Sirpa Vaarala ja Katja Lehtola kitkevät maasta viitapihlaja-angervoa.

Kuva: Matti Räty

Steinerkoulun lukiolaiset Leevi Pirttiaho ja Santtu Hongisto talkootöissä. Pirttiahon mielestä viitapihlaja-angervon kitkeminen on raskasta työtä, mutta mukavaa vaihtelua luokassa istumiselle.

Kuva: Matti Räty

Muulle lajistolle haitallisia kasveja hävitetään Oulussa aktiivisesti talkoovoimin. Nopeasti leviävän kurtturuusun marjoja voi poimia vaikkapa hilloa varten. Samalla estää helposti lajin siementen päätymisen uusille alueille.

Oulussa hävitetään vieraslajeja aktiivisesti talkootöin, kertoo ProAgria Oulun ja Maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntija Taimi Mahosenaho.

Kuluneen kesän aikana Oulussa on talkoovoimin hävitetty useaan otteeseen ainakin jättipalsamia, ja keskiviikkona Oulun steinerkoululaiset ja Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys järjestivät viitapihlaja-angervon hävitystalkoot Hietasaaressa. Siellä vieraslajia kasvaa isoina pöheikköinä vieden elintilaa muilta lajeilta.

Oulun steinerkoulun biologian ja maantiedon opettaja Kati Heikkilä-Huhta kertoo, että lukio-opiskelijat keräävät maantiedon kurssin ohella maastosta viitapihlaja-angervoa, jonka jälkeen opetukseen kuuluu teoreettinen osuus.

– Käytän esimerkkinä paikallista uhkaa eli viitapihlaja-angervoa, joka kytkeytyy opetuksen avulla osaksi maailmanlaajuista vieraslajiongelmaa, Heikkilä-Huhta selittää.

Oppilaat ovat olleet mukana hävittämässä viitapihlaja-angervoa aiemminkin, ja koulun ympäristöstä on hävitetty yhteistoimin lupiineja.

Mahosenaho pitää tärkeänä, että viitapihlaja-angervoa hävitetään maastosta, vaikkei se olekaan vieraslajeista haitallisin.

– Viitapihlaja-angervon kasvusto on niin tiheä, että se peittää alleen muut lajit. On hyvä hillitä sitä leviämästä.

– Hietasaaressakin on arvokasta muuta lajistoa. Jos vieraslaji on valloittanut liikaa tilaa, sitä pitää repiä pois ja estää leviämästä, Mahosenaho huomauttaa.

Kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista kertoo, että tärkeimpiä hävitettäviä ovat tällä hetkellä jättipalsami, jättiputki, kurtturuusu ja lupiini. Kaupunki vastaa jättiputken hävittämisestä, mutta muiden lajien osalta kaupunki haluaa kannustaa oululaisia talkoiden järjestämiseen.

– Kaupunki tukee kitkentätalkoiden järjestämistä kaupungin yleisillä alueilla toimittamalla säkkejä ja huolehtimalla talkoojätteiden poisviennistä ja hävittämisestä, Pulkkinen kertoo.

Vieraslajien hävittämisessä yleinen kysymys on, mihin hävitetyn kasvin jäänteet tulee laittaa.

– Vieraskasvilajien siemeniä tai juurakoita ei saa laittaa tavallisen puutarhajätteen sekaan eikä viedä niitä pihan ulkopuolelle, reuna-alueille, rannoille tai metsiin. Kiertokaaren alueen kuntalaiset voivat laittaa leviävät vieraskasvijätteen osat polttokelpoiseen sekajätteeseen, Pulkkila ohjeistaa.

Siementävän vieraskasvin kuten jättipalsaminen hävittäminen tulisi tehdä jo silloin, kun siemenet eivät vielä pääse leviämään ympäristöön eli ennen kukintaa.

– Jättipalsami kukkii jo monin paikoin, mutta nyt on hyvä aika ilmoittaa paikkoja, joissa jättipalsamia havaitaan kasvavan. Sen avulla voidaan varautua ensi vuoteen, Mahosenaho kertoo.

Myös kurtturuusu tekee tällä hetkellä marjoja, joiden sisällä on siemeniä.

– Kurtturuusun marjoja voi alkaa kerätä, etteivät ne leviäisi siemenistä. Puhtaalla alueella kasvavan kurtturuusun kypsistä marjoista voi tehdä vaikkapa ruusunmarjahilloa. Kun poistaa siemeniä, kannattaa muistaa laittaa ne palavan jätteen sekaan, Mahosenaho vinkkaa.