Ylennykset: Tässä on re­ser­vin ylen­nyk­siä it­se­näi­syys­päi­vä­nä – katso, ketkä poh­jois­suo­ma­lai­set on ylen­net­ty

Pääkirjoitus

Vie­rai­lu vah­vis­ti ra­ja­tur­vaa

Presidenttien Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin tapaaminen Moskovan lähellä olisi voinut toteutua poliittisesti latautuneempanakin.

Presidenttien Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin tapaaminen Moskovan lähellä olisi voinut toteutua poliittisesti latautuneempanakin. Maiden välejä hiertänyt kysymys turvapaikanhakijoista Suomen pohjoisilla rajanylityspaikoilla lientyi kuitenkin jo helmikuun lopussa.

Presidentti Putin kehotti tuolloin Venäjän turvallisuusviranomaisia tarkentamaan Eurooppaan pyrkivien pakolaisvirtojen valvontaa. Määräys tyrehdytti turvapaikanhakijoiden tulon itärajan yli parissa päivässä.

Niinistön vierailulla rajaa sovittiin nyt rauhoitettavan tarkentamalla vanhaa valtiosopimusta. Tarkennuksen erikoinen piirre on, että Sallassa ja Raja-Joosepissa rajan voivat ylittää seuraavan puolen vuoden aikana vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset.

Korkealla tasolla sovittu päätös katkaisee kolmansien maiden asukkaiden virran Suomeen – mutta estää samalla esimerkiksi muiden EU-maiden kansalaisten kulun Suomesta Venäjälle.

Muitakin reittejä toki jää, mutta pitää toivoa, että nyt sovittu järjestely voidaan tarvittaessa tuonnempana purkaa ja että Sallalle ja Raja-Joosepille voidaan palauttaa niiden entinen status.


Sopimus oli tiettävästi
Suomen esitys. Sopimus takaa sen, että Suomi pystyy nyt pitämään vastuullansa olevan EU:n ulkorajan ja Schengen-rajan rauhallisena pohjoisessa.

Venäjällä halua vahvistaa rajavalvontaa on lisännyt ilmeisesti pelko, että siitäkin voisi tulla Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten läpikulkumaa. Suomalaisille on viime viikkojen virkamiesneuvotteluissa myös vakuutettu, ettei Venäjä halua Sallassa ja Inarissa nähdyn ihmisvirran siirtymistä eteläisille ylityspaikoille.

Venäjän kannalta korkean tason tapaamisen ydintä eivät nytkään olleet rajakysymykset vaan talous ja Suomen ja Venäjän välinen kauppa. Näitäkin yhteyksiä Suomen on syytä pitää vireillä niin laajasti kuin EU:n asettamat pakotteet sallivat.

Venäjän tavoitteena on saada pakotteet päättymään. Niinistön mukaan Venäjä kuitenkin ymmärtää, missä Suomen neuvottelurajat kulkevat.

Vaikka pakotteet iskevät myös Suomeen ja erityisesti maatalouteen, Suomen on ehdottoman viisasta tukea johdonmukaisesti politiikkaa, joka suojaa pieniä maita suuremman aggressioilta.


Lännen luottamus Venäjään ja presidentti Putiniin on parin viime vuoden aikana rakoillut pahasti. Se ei kuitenkaan vähennä tarvetta ymmärtää sitä, miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii, pikemmin päinvastoin.

Kun presidentti Putin varasi nyt Niinistön kanssa käymiinsä keskusteluihin runsaasti aikaa, hän oletettavasti tiesi, että tämä tapaa piakkoin muiden pohjoismaiden poliittisten johtajien kanssa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman.

Parhaimmillaan Suomen presidentti voi toimia viestinviejänä Venäjän ja EU:n sekä Yhdysvaltojen välillä. Aikoinaanhan Washington kuunteli tarkasti myös presidentti Koiviston näkemyksiä ja Neuvostoliiton ja Venäjän kehityksestä.