Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa huomenna tiistaina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa. Työvierailussa on kyse kauan kaivatusta tapaamisesta Valkoisessa talossa. Yhdysvaltain ja Suomen presidenttien edellisestä kahdenkeskisestä tapaamisesta on ehtinyt vierähtää jo yli viisitoista vuotta.
Yhdysvaltain hallinnon kiinnostus Suomea kohtaan on selvästi kasvanut. Välillä on ehditty epäillä perustellusti transatlanttisten suhteiden laatua, joskin muita korkean tason tapaamisia Yhdysvaltain johdon kanssa on viime vuosina ollut useita.
Niinistön vierailu osuu keskelle maailmanpoliittisesti tulenarkaa tilannetta. Myös kuohunta presidentti Trumpin ympärillä jatkuu.
Itämeri on noussut uudella tavalla polttopisteeseen, kun Venäjän ja Naton väliset jännitteet ovat kasvaneet. Jännitteistä ilmapiiriä ovat kiristäneet sotilaslentoliikenteen vilkastuminen, ilmatilaloukkaukset ja alueella järjestettävät suuret sotaharjoitukset.
Itämeren turvallisuustilanteen heikkeneminen vaikuttaa Suomeen, vaikka asemamme sinänsä on vakaa. Ei siis ole pahitteeksi, että sotilaallisesti liittoutumaton Suomi pääsee kertomaan näkemyksiään suoraan maailman suurvaltajohtajalle ja tämän esikunnalle.
Vierailu jatkaa Niinistön suurvaltajohtajien tapaamisten sarjaa. Niinistö on alle puolessa vuodessa ehtinyt tavata myös Venäjän ja Kiinan johtajat. Venäjän presidentti Vladimir Putin teki äskettäin työvierailun Suomeen, ja Kiinan presidentti Xi Jinping oli valtiovierailulla Suomessa aiemmin keväällä. Molemmat tapaamiset noteerattiin kansainvälisesti.
Niinistön takkiin on korkean tason tapaamisissa tarttunut kiinnostavia havaintoja ja huomioita kansainvälisen turvallisuuspolitiikan keskeisistä kysymyksistä. Perustelluille näkemyksille on kysyntää.
Yhdysvalloissa tunnetaan epäilemättä kiinnostusta siihen, miten Naton ulkopuolella pysyttäytyvä Suomi hoitaa suhteitaan Venäjään. Millään muulla maalla ei ole 1 300:aa kilometriä pitkää rajaa Venäjän kanssa. Itäraja on ollut rauhan raja yli 70 vuotta, eikä muurin rakentamisesta ole ollut puhetta.
Niinistö on tavannut useasti Venäjän presidentti Putinin, joten ei olisi ihme, että Yhdysvaltoja kiinnostaa kuulla kolmannen osapuolen näkemys siitä, mitä Putinin päässä liikkuu. Suurlähettiläspäivillä Niinistö arvioi, että Venäjä on monissa asioissa järkähtämätön, mutta hakee muualla myös rakentavampaa otetta.
Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa antaa tilaisuuden toimia. Suomella on valmiuksia toimia isäntänä Yhdysvaltain ja Venäjän välisessä mahdollisessa huippukokouksessa, jos sille syntyisi edellytyksiä. Putinin vierailun yhteydessä Niinistö nosti esille ympäristöyhteistyön. Siinä olisi saumaa suurvaltojen yhteistyölle.
Ympäristöyhteistyö on se kapea, mutta tärkeä väylä, jossa Suomella Arktisen neuvoston johtajana on tässä maailmanpolitiikan tilanteessa tekemisen paikka.