Suomen luonnolle vieraiden kasvien määrä lisääntyy jatkuvasti. Uusien lajien siemeniä tilataan muun muassa netin kautta ulkomailta. Monet kauniit puutarhakasvit voivat olla kuitenkin petollisia, ja luontoon karatessaan viedä elintilan kokonaan alkuperäisiltä kasveilta.
Vieraslajeja on kirjattu jo 700-800, joista Suomen ympäristökeskus on listannut haitallisiksi 30-40 kasvia. Listan kärjessä on jättiputki, joka on levitetty yksittäisiksi esiintymiksi jo lähes koko maahan. Jättiputkia on otettu puutarhoihin, koska se kasvaa suureksi.
Rajusti leviävä putki tekee kuitenkin pahaa jälkeä luonnossa. Kasvi heikentää rantojen virkistyskäyttöä ja aiheuttaa myrkyllisellä nesteellään iholle palohaavoja. Jättiputki salpaa tutkimusten mukaan jopa herkimpien ihmisten hengitystä.
Jättiputkia on yritetty torjua vuosien ajan, mutta kehitys on menossa vain huonompaan suuntaan. Suuri uhka muhii itärajan takana, jossa jättiputkea on viljelty konkurssiin kaatuneissa kolhooseissa karjojen rehuksi. Jättiputki rehottaa nyt joutilaaksi jääneillä pelloilla ja leviää luontoon.
Suomesta on tehty jo ensimmäiset löydökset ärhäkimmästä venäläisestä jättiputkesta Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Suomeen laaditaan parhaillaan vieraslajistrategiaa, jolla linjataan, miten lisääntyviä haitallisia kasveja aletaan torjua.
Lue laajemmin maanantain Kalevasta!