Lähes puolet suomalaisista kokee sotilaallisen tilanteen lähialueilla aiempaa uhkaavampana seuraavan kymmenen vuoden aikana. Saman tunsi kolme vuotta sitten vain 21 prosenttia. Tämä ilmenee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittain teettämästä haastattelututkimuksesta.
Suomen kykyä vastata sotilaalliseen uhkaa epäilee peräti 63 prosenttia suomalaisista. Silti vieraan apuun ei haluta vieläkään.
Nato-jäsenyys ei edelleenkään saa suurta kannatusta. Vaikka Natoon liittymistä puoltavien osuus on noussut lähes kymmenen prosenttiyksikköä 30 prosenttiin, selvä enemmistö, 60 prosenttia, haluaa pitää Suomen läntisen puolustusliiton ulkopuolella.
MTS:n vuosittain jo vuodesta 1964 alkaen tekemä selvitys suomalaisten ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvistä näkemyksistä antaa kattavan kuvan ja laajan vertailuaineiston mielialojen muutoksista.
Tämänkertainen yli tuhannelle ihmiselle tehty haastattelu paljastaa, että kansalaiset ovat aikaisempaa huolestuneempia lähialueiden turvallisuudesta. Murhetta aiheuttaa etenkin Venäjän ärhentely. 75 prosentin mielestä kehitys Venäjällä on suuri syy uhkaaviin näkymiin. Kolme vuotta sitten Venäjän koki riskinä vain viidennes vastaajista.
Vaikka tilanne huolestuttaa eikä samaan aikaan uskota Suomen kykyyn puolustautua tavanomaisin asein, sotilaallinen liittoutuneisuus saa edelleen tylyn vastaanoton.
Suomalaiset ovat nyt selvästi ruotsalaisia kriittisempiä suhteessa Nato-jäsenyyteen. Ruotsalaisen Svenska Dagbladet -lehden hiljattain julkaiseman mielipidemittauksen mukaan Nato-jäsenyyden kannattajien ja vastustajien puntit ovat miltei tasan, 40 prosentin tuntumassa. Nato-kannatus on noussut Ruotsissa rajusti sitä mukaa kuin Venäjän aktiivisuus lähialueilla on kasvanut ja Ukrainan kriisi pitkittynyt.
Liittoutumisen sijaan suomalaiset ovat valmiimpia korottamaan puolustusmäärärahoja. Mielialoissa tapahtunut muutos on merkittävä: lisärahan myöntämistä puolustukseen kannattaa 56 prosenttia, kun vastaava luku vuosi sitten oli 32.
MTS:n mielipidemittausten pitkässä sarjassa tämä on toinen kerta, jolloin yli puolet kansalaisista ilmaisee valmiutensa lisätä rahaa puolustukseen. Edellisen kerran samalle tasolle päästiin kylmän sodan aikana vuonna 1970.
Merkittävimmät puolueet ovat ilmaisseet tahtonsa nostaa asehankintamäärärahoja lähivuosina, joten MTS:n haastattelututkimuksen mukaan tälle näyttäisi olevan vahva tuki kansalaisten keskuudessa.
Kansainvälisen tilanteen jännittyneisyydestä huolimatta ihmisiä lähinnä ovat kuitenkin varsin arkiset asiat, koko ajan kasvava työttömyys ja siihen liittyvä näköalattomuus.
Vaikka Venäjän toimet lisäävät huolta huomisesta, tätäkin enemmän murhetta kannetaan oman maan työllisyystilanteesta. Lähes 90 prosenttia mainitsee työllisyyden huolta aiheuttavana asiana. Jopa Euroopan talousnäkymät menevät murheiden listalla aavistuksen Venäjän kehityksen edelle.
Pääkirjoitus