Suomi sai perjantaina ensi kertaa kansallisen strategian viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Tavoitteena on maailman paras järjestelmä. Erityisesti painotetaan kasvuun kykenevien pk-yritysten ja palvelujen saamista vientikelpoisiksi vuoteen 2010 mennessä.
Suomi on entistä riippuvaisempi viennistä ja ylipäänsä kansainvälistymisestä. Vientiä tukeva järjestelmä on saattanut näyttää vähän sekavalta, myöntää kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ja viittaa kaavioon, johon on pinottu viennin ja kansainvälistymisen moninaiset resurssit.
Edistäjän virassa toimivat paitsi KTM myös ulkoasiainministeriö, Finvera, TE-keskukset, Fintra, Finnfund, Tekes ja Finpro kuin jotkut kauppakamaritkin. "Selvä strategia on puuttunut."
"Kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten rakentaminen menee lomittain perinteisen viennin edistämisen kanssa", ministeri kuvaa. Järjestelmää ei sinänsä olekaan tarkoitus muuttaa. Mutta järjestelmää sparrataan niin, että se on paras maailmassa, Pekkarinen visioi. "Tehokas ja tuottava."
Jo Taxellin toimikunta näki puutteita. Ja nyt haasteet on kirkastanut strategiaksi asti vientiyritysten ja viennin avustajien yhteistyöelin Vientifoorumi. Strategia antaa nyt ripustimen, johon toimijat voivat kiinnittyä. "Tunnistetaan yhteinen tehtävä."
Valmistelut käynnistyvät myös UM:n laajoissa lonkeroissa ympäri maailmaa. "Niin että yrityksillä on nykyistä alhaisempi kynnys ottaa yhteyttä", lupaa ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki (kesk.) "Toiminnallistamisen puoli varmasti onnistuu."
Saumaton yhteistyö
Etenkin kasvuyrityksiä ja palvelutuotantoa on Suomessa vielä aivan liian vähän. Suomessa palveluiden vientiosuus on vasta viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. EU:n bkt:sta sen sijaan peräti 70 prosenttia saadaan palveluista, Pekkarinen hoputtaa.
Malliksi ministeri viittaa Tekesiin, jonka uusi FinWell-ohjelma tähtää sekä korkeateknologiaan että palvelutuotantoon. Suurohjelmalta odotetaan paljon, sille on varattu peräti 150 miljoonaa euroa vuoteen 2009.
Finpro, joka tarjoaa palveluja puolessasadassa osoitteessa ympäri maailmaa, onkin jo pyrkinyt tunnistamaan paremmin kasvuyrityksiä. Strategia onkin "täysin linjassa", vakuuttaa toimitusjohtaja Tapani Kaskeala. "Suomi on maailman verkottunein maa. Se tiivistyy koko ajan." Yhdeltä luukulta on saatava kaikki palvelut.
Saumattomuus on myös Fintran toimitusjohtajan Leena Masalinin tavoite. Kansainvälistymistä edesauttavien koulutusohjelmien vaikuttavuutta aletaan mitata ensi vuonna.
Liitto tiivistää
Viennin edistäminen onkin yhä monimutkaisempaa. Se on tunnustettu myös Teknologiateollisuudessa, joka ajaa alas omaa vientitoimintaansa. Vastapainoksi se on tehnyt yhteistyösopimuksen Finpron kanssa. "Kaksi työntekijää siirtyy meiltä Finproon vuoden alusta", vahvistaa johtaja Juha Ylä-Jääski.
Liitto pitää jatkossa huolen alan toimintaympäristöstä ja vaikuttamisesta poliittisiin päätöksiin. Konkreettiset operaatiot, kuten kauppa Venäjän ja Kiinan kanssa, jotka kansallinen strategia nyt ottaa yhdeksi polttopisteeksi, sen sijaan saa hoitaa taho, jolla on laajempi kansainvälinen verkosto.