Vien­ti­mark­ki­nat vetävät hir­si­teol­li­suut­ta

Kotimaan hirsitalomarkkinat ovat niin kilpaillut ja hintataso huono, että kannattaa suosiolla keskittyä vientiin, luonnehtii Oy Honkamajat Finland Ltd:n toimitusjohtaja Kristian Aalto.

Kotimaan hirsitalomarkkinat ovat niin kilpaillut ja hintataso huono, että kannattaa suosiolla keskittyä vientiin, luonnehtii Oy Honkamajat Finland Ltd:n toimitusjohtaja Kristian Aalto.

Viennistä hirsirakennusosia valmistava oululaisyritys tahkoaakin tätä nykyä yli 90 prosenttia reippaan viiden miljoonan euron liikevaihdostaan. Honkamajojen tärkeimmät vientimaat ovat tätä nykyä Japani, Ranska ja Norja.

Liikevaihto on myös kasvussa - tänä vuonna se tulee olemaan päälle kuusi miljoonaa euroa, toimitusjohtaja myhäilee.

Kasvua on näkyvissä, semminkin, kun yhdeksi uudeksi vientimaaksi on nousemassa Kiina. Parhaillaan yrityksessä "väännetään tosissaan kauppaa useista isoista", satojen talojen eli usean miljoonan euron projekteista Kiinaan, Aalto paljastaa.

Yksi mahdollisista sopimuksista tarkoittaisi noin 140 hirsitalon toimittamista golfkeskukseen Sisä-Mongoliaan, kertoo yrityksen vientipäällikkö Kari Nyländen.

Kauppojen ratkeamisen aikataulua Aalto ei lähde ennakoimaan. Ensi kuun puolivälissä hän kuitenkin aikoo pyörähtää Pekingissä avaamassa yrityksensä myyntitoimiston. Kotimatkalle ja kaiketikin myös kaupantekoon Suomeen lähtee Kiinasta golfkeskushankkeen vetäjä.

Aallon mukaan hirsitaloja halutaan Kiinassa lähinnä vapaa-ajan keskuksiin suurten kaupunkien ulkopuolelle. Niihin ei hingutakaan mitään pikkumökkejä, vaan hulppeita 80-100 neliön huviloita. "Siellä on vähän sama tilanne kuin Venäjällä: uusrikkaat haluavat jotain erikoista. Jotain jolla voidaan näyttää, että painetta lompakossa on!"

Venäjän uusrikkaiden hankkeista käy esimerkiksi lomakeskus ja "maailman suurin hirsilinna", jota Honkarakenne Oyj alkaa tämän kuun lopussa rakentaa Etelä-Venäjälle Sotshin läheisyyteen. Suomalaisyritys toimittaa alueelle kaikkiaan 20 kooltaan noin 260 neliön hirsitaloa, ja itse päärakennuksen lattia-alaksi tulee 4 500 neliötä. Kaupan arvo on noin 3,6 miljoonaa euroa.

Lähtöään Kiinan markkinoille Honkamajat on pohjustanut noin vuoden verran. Aimo askel eteenpäin oli Honkamajojen hirsitalon päätyminen rakennusnäyttelyyn Pekingiin. Ryhmä pohjoissuomalaisia hirsi- ja rakennuspuusepänteollisuuden yrityksiä vieraili näyttelyn avajaisissa viime kuussa. Delegaation johdossa oli eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski (kesk.), jonka Aalto kiittelee avanneen portteja eteenpäin pääsylle.

Samoin näkee samaisella reissulla ollut Profin Oy:n toimitusjohtaja Martti Haapala. Pudasjärveläinen ovien ja ikkunoiden valmistaja on sekin lähdössä pian Kiinaan hieromaan kauppoja shanghailaisen alumiini-ikkunatehtaan kanssa.



Hirsitaloja
nousee urakalla


Suomalaisella hirsitaloteollisuudella menee nyt "yllättävän hyvin", arvioi Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Aarne Jussila. Hirsitaloja rakennetaankin oikein urakalla eli tänä vuonna Suomessa tehdään jopa noin 7 500 uutta vapaa-ajan asuntoa tai mökkilaajennusta.

Parina edellisvuonna hirsisten uudisrakennusten ja laajennusten määrä on käväissyt alempana. Koko hirsitaloteollisuuden liikevaihto on tänä vuonna noin 235 miljoonaa euroa, kun edelliset viisi vuotta se on ollut noin 215 miljoonaa euroa. Viennin arvo on liikevaihdosta hieman yli puolet.

Suomessa hirsitalobisneksessä toimii noin 250 yritystä, joista teollisina voidaan Jussilan mukaan pitää noin kymmentä prosenttia. Suurimmat teolliset hirsitaloyritykset ovat Honkarakenne Oyj ja Kontiotuote Oy, joista noin 80 miljoonan euron liikevaihtoon yltävä Honkarakenne on samalla maailman suurin hirsitalotehtailija.

Maamme kaikki teolliset hirsitalofirmat suuntautuvat käytännössä myös vientimarkkinoille, joskin pääosin viennistä tulonsa tahkovia Honkamajojen kaltaisia on joukossa vain jokunen.

Nyt sujuu myös hirsitaloteollisuuden vienti. Esimerkiksi heinäkuun alussa hirsitalobisneksen viennin tilauskanta oli noin 30 prosenttia viime vuotta edellä. Tänä vuonna vienti tulee olemaan kymmenisen prosenttia viimevuotista edellä ja ensi vuonna vienti saattaa kiriä tästä vuodesta vielä 20 prosenttia, Jussila arvioi.

Ilmoita asiavirheestä