Vien­ti­kiel­lot iskevät omaan nilk­kaan vien­nis­tä riip­pu­vis­sa maissa – "Ra­joi­tuk­sia voi jäädä päälle, kun kriisi on ohi"

EK:n uusi kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén sanoo, että vientirajoitusten määrä kasvaa nyt nopeasti.

Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n kauppapolitiikasta vastaava johtaja Hanna Laurén sanoo, että vientikiellot hankaloittavat kasvun alkamista kriisin jälkeen. Monen pitäisi palata viennistä riippuvaan työpaikkaan.
Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n kauppapolitiikasta vastaava johtaja Hanna Laurén sanoo, että vientikiellot hankaloittavat kasvun alkamista kriisin jälkeen. Monen pitäisi palata viennistä riippuvaan työpaikkaan.
Kuva: Mauri Ratilainen

EK:n uusi kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén sanoo, että vientirajoitusten määrä kasvaa nyt nopeasti. Pelkona on, että rajoituksia jää päälle, kun kriisi on ohi.

Jo yli 60 maata maailmassa on ottanut koronaepidemian aikana erilaisia viennin rajoituksia käyttöön. Elinkeinoelämän Keskusliiton, EK:n kauppapolitiikan tuore johtaja Hanna Laurén sanoo, että vientirajoituksia tulee nyt nopeasti lisää.

Kauppaa rajoitetaan erityisesti sairaanhoitohenkilökunnan suojatarvikkeiden, kasvomaskien, hanskojen, visiirien, essujen ja desinfiointiaineiden osalta. Niistä suuri osa tuotetaan Aasiassa, mutta myös Euroopassa on alan tuotteiden valmistajia.

Laurén arvioi, että seuraavaksi maat rajoittavat korkean teknologian tuotteiden, kuten hengityskoneiden ja keuhkokuvalaitteiden vientiä. Jotkut maat, kuten Britannia rajoittavat jo lääkkeiden vientiä.

– Lääkkeiden vientirajoituksia tulee lisää sitä mukaan, kun saadaan tutkimustuloksia lääkkeistä, jotka saattavat helpottaa keuhkokuumeen hoitoa.

Laurén toivoo, että vientirajoitukset ovat vain lyhyen aikavälin toimia, kunnes maat saavat omat suojavarastot kuntoon. Vientirajoituksia ei pitäisi pitkällä aikavälillä suosia. Vientikiellot ruokkivat vientikieltoja, ja ne ovat protektionistinen, kotimaista tuotantoa suojaava toimi.

– Pelkona on nyt se, että vientirajoituksia jää päälle, ja lisäksi alkaa tulla tuontirajoituksia, kun kriisin jälkeen aletaan jälleen rakentaa omaa markkinaa.

Vientikiellot kiihdyttävät myös koronaepidemiaa maissa, joissa ei ole omaa tuotantoa.

– Afrikassa ei ole suojatarvikkeiden tuotantoa ollenkaan. On myös meidän ongelmamme, kun virus alkaa siellä levitä.

Vain Venäjä on laajentanut vientikiellon elintarvikkeisiin eli viljan vientiin.

Kiina ei ole kertonut, että heillä on vientikielto, mutta Laurénin mukaan Kiinassa valtio ohjaa koronatarvikkeiden vientiä.

– Uskallan sanoa, että kaikille ostajille markkinat eivät ole samat. Varmasti katsotaan kenelle on poliittisesti hyödyllistä myydä.

Tuontitulleista luovuttava

Laurenin mielestä sairaalatarvikkeiden tuontitulleista olisi jo pitänyt luopua. Tuontitulleilla kerätään rahaa valtiolle ja suojellaan maan omaa tuotantoa.

Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on jo harkittu terveydenhuollon suojatarvikkeiden, terveysteknologian tuotteiden ja lääkkeiden tuontitullien laskemista.

– Niistä voidaan luopua määräajaksi, kunnes kysyntä ja tarjonta tasapainottuu.

Työpaikat vientiriippuvaisia

Maat kiihdyttävät nyt omaa koronatarvikkeiden tuotantoaan. Yhdysvalloissa ajetaan kansallista hätätilaa varten tarkoitetun Defence Production Actin käyttöönottoa. Sotatilaa varten tarkoitettu laki antaisi presidentti Donald Trumpille valtuudet pakottaa yritykset valmistamaan epidemiassa tarvittavia tuotteita.

Laurénin mielestä parempi tie olisi kysyä yrityksiltä missä ajassa pystytte tuottamaan koronatarvikkeita, ja mitä siihen tarvitsette.

– Valtiot voisivat olla jakamassa riskiä ja rahoittamassa investointia, eivät pakottamassa. Eivät yritykset koskaan jätä rahaa pöydälle.

Laurénin mukaan nyt on myös riski, että kauppaneuvottelut lykkääntyvät tai pysähtyvät, ja voimassa olevia kauppasopimuksia saatetaan rikkoa. Hän muistuttaa, että kauppakumppanin pitäisi olla kumppani hyvinä ja huonoina aikoina.

– Monen ihmisen pitäisi palata kriisin jälkeen töihin täysin vientiriippuvaiseen työpaikkaan myös Suomessa. Kotimarkkinakysyntää ei pystytä luomaan tyhjästä kolmessa kuukaudessa. Vienti vetää elpymistä.

Hanna Laurén

Syntymäpaikka: Vaasa, asuu nyt Helsingissä.

Ikä: 42 vuotta.

Valmistunut maisteriksi Kentin ja Wienin yliopistoista pääaineinaan valtiotieteet ja kansainväliset suhteet.

Aloitti Elinkeinoelämän, EK:n kauppapolitiikasta vastaavana johtajana 1. maaliskuuta 2020. Seurasi tehtävässä Petri Vuoriota, joka siirtyi EK:n Brysselin toimiston johtoon.

Toimi aiemmin EK:n kauppapoliittisen valiokunnan varapuheenjohtajana.

Siirtyi EK:n palvelukseen Finnairilta markkinoille pääsystä ja ilmailupolitiikasta vastaavan johtajan tehtävästä.

Aiemmin vaikuttajaviestinnästä vastaavana johtajana Hill and Knowltonilla, ja EU:n komission palveluksessa mukana EU:n ja Väli-Amerikan kauppapoliittisissa neuvotteluissa.

Perheeseen kuuluu teini-ikäinen tytär.

Harrastukset: argentiinalainen tango, tanssi ja laulu, monipuolinen liikunta ja teatteri.