Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Lintu vakuuttaa, että suomalaisten kannalta olisi hyväksi, jos maailmankaupan esteitä voitaisiin vielä madaltaa ja poistaa joiltakin tuotteilta kokonaan.
Lintu vastaa ulkoministeriössä kauppapolitiikan asioista. Hän matkustaa Meksikon Cancúnissa pidettävään Maailman kauppajärjestön WTO:n kokoukseen, jossa 10.-14. syyskuuta neuvotellaan lähes kaikesta mahdollisesta, mikä liittyy maailmankauppaan.
Alivaltiosihteeri Lintu on Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Puheenjohtajana toimii kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki (kesk.). Suomen toisena varapuheenjohtajana toimii maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.).
Mitä Pudasjärven mummo tai pappa hyötyy Cancúnin jättikokouksesta, johon maailman kaikki maat osallistuvat?
"Hyöty on välillistä. Suomi on ulkomaankaupasta hyvin riippuvainen maa. WTO raivaa kaupankäynnin esteitä maailmanlaajuisesti ja luo kaupan yhteisiä pelisääntöjä. Se auttaa meidän vientiteollisuuttamme viemään suomalaisia tavaroita maailmalle. Kun vienti vetää, antaa se työtä suomalaisille. Tämä parantaa suomalaisten hyvinvointia" selvittää Lintu.
Cancúnin kokous on eräänlainen välietappi. Se on jatkoa Qatarin pääkaupungissa Dohassa marraskuussa 2001 alkaneelle kokoukselle. WTO:n kokoukset, joita kutsutaan myös kierroksiksi, kestävät yleensä vuosia.
"Cancúnissa yritämme sysätä neuvottelukierrosta eteenpäin niin, että se saataisiin päätökseen vuoden 2004 loppuun mennessä", sanoo Lintu.
Suomen tavoitteet
ovat EU:n tavoitteita
Suomen kauppapolitiikka on sovitettu yhteen EU:n kauppapolitiikan kanssa. Kansallisia painotuksia tärkeissä asioissa voi kuitenkin olla ja ne otetaan huomioon unionin sisäisessä valmistelussa. Cancúnin kokouksessa Suomi kuitenkin esiintyy yhtenä EU-maana ja keskeisissä kysymyksissä Suomella on yhteiset näkökannat EU:n kanssa.
"Maatalous on neuvotteluiden tässä vaiheessa tärkeä Suomelle. Teollisuustuotteiden tulliesteiden poistaminen on meille tärkeää, koska tältä puolelta löytyvät kaupan volyymit. Palvelut ovat kolmas suuri kokonaisuus. Uusia asioita kokouslistalla ovat investointien esteiden karsiminen ja julkisten hankintojen läpinäkyvyyden lisääminen", kertoo Lintu.
Julkisten hankintojen läpinäkyvyys tarkoittaa, että esimerkiksi valtioiden julkiset hankinnat, investoinnit, tulevat kilpailun piiriin ja päätöksenteko investoinneissa on avointa. Tarkoitus on, että hankinnoista ei sovita pienessä, suljetussa piirissä.
Suomessa ja muissa EU-maissa julkisten hankintojen läpinäkyvyys on jo totta eli yritysten ja yhteisöjen kilpailu julkisista investoinneista on koko EU:n laajuinen.
WTO-kokoukset voivat joskus näyttää varsinaiselta junnaamiselta, kun päätöksistä neuvotellaan jopa vuosikausia. Neuvotteluiden lähtökohtana on konsensus. Kun kaikki WTO:n jäsenmaat ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen, silloin päätöksiä pitää myös noudattaa.
"Ketään ei voida pakottaa hyväksymään asioita, jotka ovat mahdottomia. Loppuun asti pyritään neuvottelemaan. Eri mailla on haavoittuvia sektoreita", painottaa Lintu.
Maataloustukia
leikataan
Suurten kehitysmaiden ja eteläisen pallonpuoliskon isojen maatalousmaiden muodostama, niin sanottu ryhmä 20 vaatii Cancúnin kokouksen alla, että kansainvälisessä maatalouskaupassa länsimaiden maksamat maatalouden vientituet pitää poistaa kokonaan.
Ryhmään kuuluu sellaisia maita kuin Argentiina, Brasilia, Kiina, Intia, Pakistan, Meksiko, Etelä-Afrikka ja Australia. Ryhmä on jo aiemmin vaatinut, että länsimaiden pitää aidosti avata maatalousmarkkinansa kehitysmaille.
Kansainvälisen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin mukaan rikkaiden länsimaiden maataloustuet pakottavat kehitysmaat pysyvään köyhyyteen. Järjestön mukaan EU, Yhdysvallat ja muut läntiset teollismaat käyttävät maatalouden tukemiseen lähes miljardi euroa päivässä. Summa on liki kuusi kertaa suurempi kuin länsimaiden kehitysapu.
"EU ja Yhdysvallat ovat päässeet yhteisymmärrykseen, että maataloustukia leikataan aikamoinen määrä, mutta on epätodennäköistä, että ne kokonaan poistettaisiin", painottaa Lintu.
Prosentit ovat vielä auki ja juuri niistä pitäisi sopia Cancúnin jälkeen. Eri mailla ja ryhmittymillä on erilaisia lukuja ja toiveita.
Lintu muistuttaa, että maataloustukien leikkaaminen ei ole yksinkertainen juttu.
"Kehitysmaiden joukossa on paljon maita, jotka tuovat elintarvikkeita teollisuusmaista. Niiden kannalta on hyvä asia, että elintarvikkeet ovat edullisia. Isoille maille, jotka vievät maataloustuotteita, tilanne on tietenkin päinvastainen."
Lintu kertoo, että varsinkin Etelä-Amerikan isot maat, jotka ovat suuria maatalousviejiä, haluavat painaa vientitullit ja muut tuonnin rajoitukset mahdollisimman alas tai poistaa ne kokonaan.
"Tullien kokonaan poistaminen ei ole kuitenkaan realistista. Maataloutta ei harjoiteta pelkästään markkinaehtoisesti Suomessa eikä muissakaan EU-maissa. Kun EU haluaa, että maataloutta harjoitetaan myös Euroopassa, tuesta ja tuontirajoituksista ei voida kokonaan luopua", painottaa Lintu.
Lintu korostaa, että maailman köyhimpien maiden auttaminen on kaikkien maailman maiden yhteinen etu. "Tullit ovat vain yksi asiakokonaisuus köyhimpien maiden auttamisessa. Siellä tarvitaan paljon muitakin toimia ja päätöksiä kuten suoranaista taloudellista apua, lainoja ja velkojen anteeksiantamista sekä koulutusta, mutta ne eivät ole WTO:n asioita."
Venäjän WTO-jäsenyys
ei esillä Cancúnissa
Venäjä on pitkään neuvotellut pääsystä Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Cancúnin kokouksessa Venäjän jäsenyysasia ei kuitenkaan tule erityisemmin esille.
Lintu korostaa, että Venäjän WTO-jäsenyys on Suomelle tärkeä asia ja Suomi toimii jäsenyyden puolesta. "Venäjän tulo kauppajärjestöön takaa, että vientiyritykset saavat muun muassa yhteiset pelisäännöt Venäjän markkinoille.
Investointisuojasopimuksesta Venäjän ja sinne investoivien maiden välillä ei neuvotella Cancúnin neuvottelukierroksella.