Olettehan jo kuulleet tarinan kahdesta itäsuomalaisesta vientikauppiaasta, jotka törmäsivät toisiinsa lentoasemalla. Kun kuulumiset ilmoista ja markkinatilanteesta oli vaihdettu, toinen uteli:
”Mihinkäpä miehellä matka?”
”Ka, Pietarissa aattelin poiketa.”
Utelija silmäili Pietariin menijää päästä varpaisiin, nosti lakkiansa ja leväytti naamansa nauruun.
”Valehtelet! Sinä olet ihan oekeesti menossa Pietariin.”
Suomen tulli räväytti maanantaina julkisuuteen tiedon, että tavaraa vietiin maaliskuussa Suomesta ulkomaille 17 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Viennin arvo yhdessä kuukaudessa oli 5,2 miljardia euroa, johon viimeksi yllettiin vuonna 2014.
Vienti on vetänyt koko alkuvuoden. Viimeisin tilastotieto lupaa erityisen paljon sen takia, että viennin kasvu jakaantuu nyt monille aloille. Huomattavinta kasvu oli sähköteknisissä koneissa ja laitteissa, teräksessä ja öljyjalosteissa. Tullin mukaan myös kuljetusvälineiden, sahatavaran ja kemianteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi nopeasti.
Tullin uusimmat luvut kertovat vain tavaroiden viennistä. Viime vuonna Suomen kokonaisviennistä noin 30 prosenttia kertyi palveluviennistä, jonka kasvulukuja alkuvuodelta ei vielä tiedetä tarkkaan.
Näkyvimmin palvelualoista vientiä vetää matkailu. Erityisesti Lapin lomakohteet hehkuttavat vähintään yli 20 prosentin nousulukuja edelliseen vuoteen verrattuna.
Pystysuora ja vahva vientikäyrä tarkoittaa, että vakavailmeisten ekonomistien täytyy hieman löysätä poskipäitään, kun he ilmoittavat meille kansalaisille odotettua korkeampia ennustelukuja. Kilpailukyky on vientitilastojen perusteella siis parantunut. Suomen kansantalouden velkaantuminen saattaa hidastua.
Jyrkimmin Suomen vienti Tullin uusimman tilaston mukaan kasvoi Kiinaan sekä Yhdysvaltoihin. Vienti Venäjälle kasvoi niin ikään selvästi, vaikka Venäjä pyrkii nyt omalla tuonninkorvausohjelmallaan suosimaan kotimaista valmistusta. Pakotteet Venäjälle vuonna 2014 romahduttivat yhdessä yössä esimerkiksi Valion juustontuotannon Haapavedellä ja laittoivat Valion Oulun tehtaan tuotantoa uusiksi.
Vapaakauppaa halutaan suitsia myös Yhdysvalloissa. Samoin Britannian ero EU:sta lisää kaupan esteitä. Suomen pienelle ja avoimelle kansantaloudelle viennin esteet ovat myrkkyä. Työpaikoistamme yli 80 prosenttia on riippuvaisia kansainvälisestä kaupasta. Suomessa ulkomaankauppa on perinteisesti rakentunut suuryritysten jättitilauksiin. Vientiyritykset ovat Suomessa suhteessa suurempia kuin monissa muissa maissa. Viennin arvosta Suomessa vain yhteensä 15 prosenttia syntyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Ruotsissa viennin arvosta pk-yrityksistä tulee 20 prosenttia, Saksassa 60 prosenttia ja Tanskassa peräti 70 prosenttia.
Talousluvuilla voidaan viisastella loputtomiin, mutta kun niitä oikein käännellään, löytyy tilastojen takaa tuhansia tositarinoita. Vain ulkomaille uskaltautuneet yrittäjät tietävät, mitä kansainvälisen kaupan tosielämä vaatii. Mikä viennissä onnistuneita yhdistää? Mitä kansainvälisille markkinoille pääsy vaatii?
Itsestäänselvyys lienee, että tuotteen täytyy perustua myytävään ideaan. Sen jälkeen vaaditaan rohkeutta lähteä omista mukavista oloista kauaksikin maailmalle. Uudelle start up -sukupolvelle matkustelu voi olla luontevaa elämää.
Myönteinen asenne auttaa, kun vieraassa kulttuurissa joutuu pähkäilemään, onko toinen ”ihan oekeesti” menossa Pietariin, vaikka se väittää menevänsä Pietariin.