Kansainvälisen talouden kohentuneet näkymät heijastuvat suoraan Suomeen. Viennin elpymisen odotetaan palauttavan talouden varsin nopeasti takaisin kasvu-uralle.
Kasvusta antaa viitteitä Tilastokeskuksen perjantaina julkistamat tilastot, joiden mukaan teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat helmikuussa kaikilla päätoimialoilla. Tämä on tervetullut viesti.
Uusien tilausten arvo oli helmikuussa 11,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Samalla teollisuuden käyttöaste nousi helmikuussa 73,2 prosenttiin. Metsäteollisuudessa käyttöaste hipoo jo 90:ää prosenttia.
Taloudesta kuulee myös varoittavia arvioita. OECD:n tällä viikolla julkistaman maaraportin mukaan Suomen julkinen talous on niin heikoissa kantimissa, että kestävyysvajeeseen pitää puuttua pikaisesti.
OECD:n lääkkeet tilanteeseen ovat arvonlisä- ja kiinteistöveron kiristäminen, työttömyysturvan leikkaaminen, eläkeiän nosto 65 vuoteen, opintolainoituksen lisääminen opintorahan kustannuksella ja kuntien tiukka talouskuri.
Samaan aikaan hallituksen pitäisi varautua vakausohjelmaan veronkorotuksineen, jotta elvytys osataan lopettaa oikealla hetkellä, kun talouskasvu pääsee vauhtiin.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n mielestä OECD:n arvio on liian synkkä. PT ennakoi tämän vuoden kokonaistuotannon kasvuksi kolme prosenttia ja ensi vuodelle 3,5 prosenttia.
Näkemys on linjassa Etlan, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Nordean ennusteiden kanssa. Valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja OECD:n näkemykset ovat paljon karumpia.
OECD lähtee siitä, että Suomen talouteen ei ole odotettavissa nopeaa kasvua, koska romahdus oli niin syvä. Tuotantokapasiteetin supistumisen myötä työttömyydestä ja julkisen talouden vajeesta tulee pitkäaikaisia ongelmia. Suomi joutuu lainaamaan tänä vuonna vielä ainakin 30 miljardia euroa. Sillä katetaan budjetin noin 13 miljardin euron alijäämää ja maksetaan pois vanhoja velkoja. Valtionvelkaa on noin 63 miljardia euroa.
PT lähtee siitä, että Suomen talous kääntyy ripeään kasvuun jo tänä ja ensi vuonna, eikä se usko, että talouden kasvupotentiaali olisi heikentynyt pysyvästi. Kysyntäkriisi johtui pikemminkin ulkoisista kuin sisäisistä syistä.
Kun kauppakumppanien taloudet elpyvät, se näkyy Suomen vientiteollisuuden kysynnän kasvussa. Vienti on palautumassa nopeasti lähes taantumaa edeltäneelle tasolle. Tilastokeskuksen tuoreet luvut vahvistavat näkemystä.
Suomi selvinnee talouskriisistä pienemmin vaurioin kuin pelättiin. Edelliseen lamaan verrattuna lähtötilanne on toinen. Yritysten taseet ovat paremmassa kunnossa. Myös rahoitusmarkkinat ovat pääosin terveellä pohjalla, vaikka Finanssivalvonta lähetti juuri pankeille paimenkirjeen epäterveen pankkikilpailun vaaroista.
Vaikka työttömyys nousee vielä tänä vuonna, massiiviselta pitkäaikaistyöttömyydeltä on toistaiseksi vältytty. Yt-neuvotteluiden määrä on vähentynyt tämän vuoden puolella. Yrityksillä on edelleen henkilöstön vähennystarpeita, mutta vähemmän kuin vielä viime ja toissa vuonna.
Tässä tilanteessa on tarkkaan mietittävä finanssipolitiikan elvytyksen tarvetta. Parasta olisi, jos eri toimilla synnytettäisiin uusia työpaikkoja ja estettäisiin vanhojen työpaikkojen lopettaminen. Resursseja on vielä runsain mitoin vajaakäytössä.