Suomen kokonaistuotannon kasvuvauhti piristyy tänä vuonna 2,7 prosenttiin, työllisyysaste kohenee hieman ja inflaatio pysyy hyvin hallinnassa. Suomen talouskasvu kuuluu vuonna 2004 euromaiden kärkikaartiin.
Siinä tiivistetysti valtiovarainministeriön kansantalousosaston perjantaina julkistaman suhdanne-ennusteen sanoma.
Suomessa voisi mennä paljon lujempaakin, mutta kasvun jarruna on viennin vaatimaton kehitys.
Ministeriö painottaa ennusteessaan, että viime vuonna Suomen kokonaistuotannon, bruttokansantuotteen, kasvu perustui paljolti kotimaiseen kulutuskysyntään. Suomalaiset kotitaloudet purkivat ostopaineitaan erityisesti autokauppaan. Uusia autoja rekisteröitiinkin viime vuonna liki ennätysmäärä.
Viennin arvo supistui lähes kaksi prosenttia. Viennin määrä lisääntyi kuitenkin prosentin verran.
Tänä vuonna viennin määrän arvioidaan virkoavan jo neljän prosentin määrällisen kasvuun. Viennin arvosta eli Suomeen saatavista euroista ja dollareista ennusteessa ei puhuta mitään.
Suurin epävarmuus liittyy elektroniikkateollisuuden viennin kehitykseen ja siihen, minkälaisen osuuden Suomessa valmistetut tuotteet maailman vilkastuvilla kännykkämarkkinoilla saavat.
Kilpailukyky
vaatisi kilpailua
Suomen kilpailukyky maailmanmarkkinoilla on edelleenkin kunnossa, mutta mistä sitten johtuu, että huippukunto ei tuota tuloksia eli vienti ei vedä?
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen antoi äskettäin vastauksen omassa nettikolumnissaan: "Selitys on lopulta hyvin yksinkertainen. Maailman parhaalla kilpailukyvyllä ei ole käyttöä, kun maailmalla ei ole kilpailuja eli maailmantalous ei juurikaan kasva."
Maailmalta löytyy kasvua kovastikin yksittäisistä maista, sillä esimerkiksi Kiinan talous kasvoi ennakkoarvioiden mukaan viime vuonna huikeat yhdeksän prosenttia.
Intian talouden kasvuksi ennustetaan maaliskuun lopussa päättyvänä talousvuonna kahdeksan prosenttia. Kiina ja Intia ajavat täysillä kiinni maailman johtavaa talousmahtia Yhdysvaltoja, joka yrittää karkuun noin kolmen prosentin kokonaistuotannon kasvulla.
Työttömyys
hellittää hieman
Suomen talouden ripeytyvä vauhti näky myös työllisyys- ja työttömyysluvuissa.
Työllisyysaste lienee tällä hetkellä noin 65 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi, että se nousee tänä vuonna 67,5 prosenttiin.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen talouspolitiikan päätavoite on palauttaa Suomen talouskehitys kolmen hitaan kasvuvuoden jälkeen kestävälle nousu-uralle niin, että vuoteen 2007 mennessä 100 000 suomalaista pääsee työelämään kiinni joko koulusta tai kortistosta tai molemmista.
Hallitus on myös asettanut erittäin kunnianhimoisen työllisyystavoitteen: sen pitäisi nousta 75 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä.
Tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ministeriö laskee 8,8 prosenttia.
Työvoimahallinnon koulutus- ja tukityöllistämisen piirissä olevien määrä kuitenkin nousee 3,5 prosenttiin työvoimasta.
Investoinnit
piristymään päin
Investointien määrä väheni viime vuonna kaikkiaan 2,5 prosenttia. Tuotannollisten investointien väheneminen painoi kokonaisinvestoinnit laskuun, mutta asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät.
Asuntoinvestointeja ruokki historiallisen matala korkotaso ja kotitalouksien vahva luottamus tulevaisuuteen.
Valtiovarainministeriö pelkää, että suuri osa teollisuuden investoinneista suuntautuu kotimaan sijasta ulkomaille, vaikka talous piristyy.
Tänä vuonna investointien pitäisi kääntyä noin puolentoista prosentin kasvuun.
Aasiassa kaikki on toisin, sillä esimerkiksi Kiinan investoinnit kasvoivat viime vuonna lähes kolmanneksen edellisvuodesta.
Valtion talous oli viime vuonna niukasti ylijäämäinen, mutta tänä vuonna se on jäämässä alijäämäiseksi veronalennusten ja menojen lisäyksen vuoksi. Työeläkerahastojen turvin julkinen talous pysyy kuitenkin ylijäämäisenä.