Helsinki OP-ryhmän pääjohtajan Antti Tanskasen mielestä Suomi hukkaa turhaan aikaa vientivetoisen talouskasvun odotteluun ja pitää liki kymmenen prosenttia työvoimastaan reservissä odottamassa parempia aikoja, joita ei ehkä tulekaan.
"Suomi on voimakkaasti vientivetoinen maa. Vaihtotaseemme on pysytellyt jo useiden vuosien ajan yli kymmenen miljardia euroa ylijäämäisenä eli me viemme erittäin paljon enemmän kuin tuomme Suomeen ja silti me odotamme talouteemme kasvusysäystä viennin vedosta", ihmettelee Tanskanen.
Tanskasen mielestä kotimaisen kysynnän keskeinen merkitys kansantalouden kasvutekijänä on jätetty täysin sivuun kotimaisessa keskustelussa.
Hänen mielestään kotimaisen kysynnän voimakas elvyttäminen viimeistään nyt olisi paitsi viisasta, myös ainoa mahdollisuus nopeuttaa talouskasvua ja sitä kautta pienentää työttömyyttä.
Tanskasen mukaan paras täsmälääke nykytilanteessa Suomen kansantaloutta vaivaavaan verenvähyyteen eli heikkoon talouskasvuun olisivat kunnon veronalennukset kaikille palkansaajille.
Kun kansalaisille jäisi enemmän euroja käteen, voisivat he ostaa nykyistä enemmän palveluita ja tavaroita. Kun kysyntää tulisi lisää, yritykset investoisivat uusiin koneisiin ja tuotantotiloihin. Markkinoille tulisi lisää palveluita ja tavaroita, kansantalouden iso pyörä pyörisi nykyistä kovemmin.
"Tällä hetkellä suurin ongelma on, että yritykset eivät investoi tai investoivat hyvin varovasti. Vaihtotaseemme on nykyään vuodesta toiseen ennätysmäisen ylijäämäinen. Se potti pitäisi saada liikkeelle antamaan vauhtia kansantalouteen. Yksi ja varmaankin nopein tapa on verotuksen keventäminen. Jos kotimainen kysyntä kasvaisi, yritykset uskaltaisivat investoida. Silloin sekä investointien että kulutustavaroiden ja palveluiden tuotantoon tarvittaisiin uusia työntekijöitä. Työttömyys laskisi ja samalla valtion työttömyysmenot pienenisivät", selvittää Tanskanen.
Hän ei allekirjoita väitettä, että kulutuksen kasvu olisi jo tähän mennessä ollut hyvin ripeää.
"Suhteessa viennin kasvuun Suomen kulutuksen kasvu on ollut hyvin vaatimatonta. Bruttokansantuotteen kasvuprosenttien ihastelu on väärä mittari. Suomi sai 1990-luvun lopulla hienoja kasvulukuja, kun talous lähti nousuun montun pohjalta."
Työllisyysaste
on paras mittari
Tanskasen mielestä kapasiteetin käyttöaste on paras mittari kertomaan, missä kunnossa maan talous on. Hän ei tässä yhteydessä tarkoita teollisuuden käyttöasteita, vaan työllisyysastetta.
Työllisyysaste on tällä hetkellä Etlan mukaan 67,9 prosenttia.Maan hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste vaalikauden aikana 75 prosenttiin.
"Lukema kertoo, että meillä on käyttämätöntä kapasiteettia. Hallituksen työllisyystavoite on täysin utopistinen lyhyellä aikavälillä eli hallituskaudella ellei kysynnän merkitystä tunnusteta", painottaa Tanskanen.
Kansalaisten verotaakan keventäminen pienentäisi valtion verotuloja, valtionvelan maksu pitäisi ehkä jäädyttää ja jos menoista ei tingitä, valtio joutuisi ottamaan uutta lainaakin.
"Suomen valtio on hyvin vähävelkainen. Tällaisessa tilanteessa me voisimme ottaa vähän lisääkin velkaa.Kun kansalaisilla olisi veronalennusten jälkeen enemmän euroja käytössään, he kuluttaisivat ja maksaisivat myös veroja enemmän. Se toisi dynamiikkaa valtiontalouteen ja uusi lainanottotarve voisi jäädä aika pieneksi", arvio Tanskanen.
Entisenä kansantaloustieteen professorina hän ihmettelee valtion ja yksityisen sektorin hinkua pistää taseitaan kuntoon yhtä aikaa.
"Kun kumpikin säästää ja vähentää velkojaan, niin se raha on tietysti pois kotimaisesta kysynnästä. Valtion ja yksityisen sektorin pitäisi lomittaa toimensa: kun yksityinen sektori pienentää velkaantuneisuutta, voi valtio pidättäytyä siitä ja jopa kasvattaa velkaansa. Silloin työllisyys pysyy kunnossa eikä kysynnässä tapahdu suuria hyppäyksiä."
Tuohan kuulostaa aivan keynesiläiseltä talouspolitiikalta?
"Se on keynesiläistä talouspolitiikkaa. Se on hylätty Lipposen-Niinistön hallituskaudella. Nykyinen Vanhasen-Kalliomäen hallitus jatkaa edeltäjänsä talouspoliittista linjaa", vastaa Tanskanen.
Hän muistuttaa, että Suomesta on kuluneen vuoden aikana tullut nettosaaja eli Suomella on ulkomailta enemmän saatavia kuin sinne maksettavaa. "Suomi on velaton maa."
Tanskasen mukaan valtio on kansantaloudessa niin iso yksikkö, että sen pitää ottaa omissa liikkeissään kokonaisuus huomioon, varsinkin kun valtiontalous on hyvässä kunnossa. Yksityisen sektorin ei sitä tarvitse tehdä.
Suomen julkisen sektorin ylijäämän lasketaan tänä vuonna olevan 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ylijäämä on EU-maiden suurin.
Heikko dollari
auttaa USA:n kasvua
Tanskanen myöntää, että Yhdysvaltain taloudessa on nyt kasvuvaihde päällä. Hän kuitenkin ennustaa, että kasvu taittuu ennen aikojaan eikä se pääse kehittymään korkeasuhdanteeksi, joka vetäisi muuta maailmaa nousuun.
"Dollari devalvoituu vielä suhteessa euroon. Yhdysvallat saa siitä kasvusysäyksen omaan talouteensa ja Yhdysvaltain kasvu kääntyy vientivetoiseksi ja silloin se ei vedä muuta maailmaa, Suomeakaan, mukaansa."
Tanskanen varoittaa, että dollarin heikkeneminen voi vaikuttaa kovastikin Suomen tulevaan talousmenestykseen. "Vientivetoista kasvua ei ehkä tulekaan. Yhdysvallat syö heikolla dollarillaan muiden maiden talouskasvun:"