Oulu Muotoilu on noussut tärkeäksi menestystekijäksi suomalaisen vientiteollisuuden raskaassa sarjassa, mutta pk-teollisuudessa design-osaamisen hyödyntäminen on vielä vähäistä. Teollisten muotoilijoiden palveluksia käytetään eniten paperi- ja metsäkoneiden, sairaalateknologian ja ict-alan tuotteiden suunnittelussa.
Hyvät teollisen muotoilun tekijät ovat kysyttyjä ja heillä lopputyötkin saattavat siksi jäädä tekemättä, toteaa teollisen muotoilun professori Raimo Nikkanen Taideteollisesta korkeakoulusta.
Kotimaisista yrityksistä merkittäviä teollisten muotoilijoiden työllistäjiä ovat muun muassa Nokia, Metso, Kone ja Rocla. Nokian palveluksessa on noin 300 muotoilijaa. Metsolla on puolenkymmentä työsuhteista designeria ja paljon alihankintaa.
Muotoilijoiden hyödyntäminen teknologiatuotteiden käyttöliittymien suunnittelemisessa on lisääntynyt merkittävästi. Nokian muotoilijoista suurin osa suunnittelee juuri käyttöliittymiä. He siis miettivät sitä, millä tavalla käyttäjä ymmärtää puhelinta ja puhelin käyttäjää.
Muotoilutoimistoista esimerkiksi Eljas Perheentuvan perustama Linja Design on keskittynyt täysin käyttöliittymäsuunnitteluun.
Pk-teollisuus
jäänyt jälkeen
Muotoilualan työntekijöiden lukumäärä ja rooli perinteisten suomalaisten teollisuusyritysten palveluksessa on Etlan tutkimuksen mukaan vähäinen, vaikka Suomi onkin johtavia maita tuotekehityksen suhteellisen määrän suhteen.
Kasvukilpailukyvyllä ja muotoilulla on tutkimuksen mukaan voimakas yhteys. Vaikka Suomi on ollut kilpailukykymittauksissa kärkimaita, sillä on vielä opittavaa muotoilussa ja markkinoinnissa.
"Pieni- ja keskisuuri teollisuus on ollut ongelmakenttänä. Mitä pienemmäksi yritys menee, sitä vähemmän liikenee resursseja pitkäjänteiseen tuotekehitykseen. Moni pieni yritys on aloituskeksinnön varassa", Raimo Nikkanen sanoo.
Keskimääräinen yritys käyttää muotoiluun 0,1 prosenttia vuotuisesta liikevaihdosta ja kuusi prosenttia suhteutettuna t&k-menoihin - puolet teollisuusyrityksistä ei käytä muotoilua lainkaan.
Muotoilulla voi
erottua markkinoilla
Muotoilulla pyritään usein lisäämään tuotteiden ja palveluiden elämyksellisyyttä ja haluttavuutta tai inhimillistämään teknologiatuotteita. Design eli muotoilu, on "aina samalla myös brändin rakentamista", sanoo designtoimisto Buorre Creationin toimitusjohtaja Paulus Perkkiö.
"Markkinat ovat yhä kylläisempiä ja pirstaloituneita ja niillä pitää erottautua. Kuluttajat ovat aikaisempaa vaativampia. Heille ei kelpaa pelkkä tuote, vaan he haluavat kokemuksen", Perkkiö toteaa.
Hänen mukaansa suomalaisyritysten tietoisuus muotoiluasioista on kasvanut viime vuosina. "Palveluja osataan jo kysyä."
2000-luvun alkuvuosina muotoilualojen bruttokansantuoteosuus oli noin 0,5 prosenttia. Vuonna 2003 Suomessa oli yli 2 300 muotoilualan yritystä, joista teollista suunnittelua teki noin 850.
Hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta ollaan nostamassa neljään prosenttiin bkt:sta. Etlan tutkimuksen valossa voisi olla järkevää nostaa samalla myös muotoilun ja markkinoinnin panostuksia.
Suomalaisessa teknologiatuotteiden suunnittelussa tietynlainen insinöörivetoisuus oli pitkään vallalla. Nyt on tapahtunut käänne asiakaslähtöisempään ajatteluun. Tekeskin rahoittaa nykyisin aiempaa enemmän muotoiluprojekteja.
