Ei uutta Raksilan stadionin lipan alla.
Mikko Vainionpää, 28, on palannut vuoden tauon jälkeen sorvin ääreen - ja lyönnit löytävät yhä tarkasti koppareiden eteen. Nurmolainen oli Lipon kotiavauksessa elementissään ja tahditti isännät 2-0-voittoon Seinäjoen Maila-Jusseista.
Avausjakson tapahtumat voitiin kirjata seuraavasti: maestro-Vainionpää 2 - Maila-Jussit 0.
Vainionpää kuritti eteläpohjalaisia kahden kotiutuksen lisäksi ulkopelissä. Mies riehui siepparina päällikön elkein ja tuhosi etenijät pesille kerta toisensa jälkeen.
Vielä 1990-luvulla Vainionpää oli voittamassa Maila-Jusseille kolmea SM-pronssia. Ylimääräisiä sympatioita entiselle joukkueelle ei kuitenkaan torstai-iltana herunut.
"Entisen porukan perinteitä nyky-Jusseissa pitää yllä enää Sivusen Mika. Eli eipä tuo matsi sen kummempia intohimoja herätä - enää", Vainionpää puntaroi maltillisesti.
Kauden ensimmäinen voitto maistui toki Vainionpäällekin.
"Nyt saimme ulkopelin kuntoon. Kaverin tilanteet olivat tänään kortilla. Parannus Kitee-matsista oli melkoinen", Vainionpää näki.
Ainoan uhkakuvan Vainionpään kaudelle heittää talvella operoitu polvi. Kahden ensimmäisen pelin rasitukset jalka on kestänyt hyvin.
"Paranemaan päin tässä ollaan. Täytyy vain pitää huoli siitä, ettei polvi pääse kylmettymään", Vainionpää painotti.
Hallipelien
loisto kateissa
"Ei tästä jäänyt lapsille kerrottavaa."
Lipon pelinjohtajan Kari Kallion kommentti osui suoraan asian ytimeen. Voitto on aina voitto, mutta kovin mairittelevaa kuvaa kotijoukkue ei osaamisestaan antanut.
Lipon (19 kolmostilannetta) onneksi Seinäjoki (9 kolmostilannetta) oli vielä vaisumpi.
Maila-Jussien sisäpeli oli täysin jäässä. Joukkue kiri toisella jaksolla 4-0-tilanteesta juoksun päähän, mutta ei omilla ansioillaan, vaan Lipon karkean hölmöilyn avustamana.
"Yksi harhaheitto, pomputtelua ja kaveri oli pelissä mukana. Onneksi lajissa ei jaeta tyylipisteitä", Kallio huokasi.
Isäntien sisäpeli oli kautta linjan tahmeaa, eikä kärki liikkunut pesien välillä toivotulla tavalla. Hallipeleissä nähty railakkuus ja mielikuvitus loistivat vielä poissaolollaan.
"Tässä maksetaan nyt Oulu-veroa. Harjoittelu on kärsinyt kylmistä ilmoista. Jatkon suhteen olen luottavainen. Kaikki jätkät on saatu paikkakunnalle ja pääsemme kunnolla hiomaan systeemejä", Kallio korosti.
Tuomas Tervosen pelikiellon vuoksi keulaosastoa oli jouduttu rukkaamaan. Kärkikolmikon muodostivat Antti Vehkaperä, Jussi Kemilä ja Sami Parttimaa.
Tervosen paikan yhdeksikössä otti toisen polven pesäpalloilija Antti Tiri, 24, joka pelasi uransa ensimmäisen pääsarjaottelun. Tirin Reijo-isä oli 1970-luvulla Lipon ja koko valtakunnan ykköspelaajia.
Tähtilukkarin poika selvisi debyytistään miehekkäästi. Tiri kesti 2-kopparina Seinäjoen pommituksen ja ehti toisella jaksolla tuoda uransa ensimmäisen supersarjajuoksun.
Vainionpään ohella Liposta kunnostautui Jarmo Viittanen. Lyöjäjokeri kumautti toisella jaksolla kaksi näyttävää juoksua, joista jälkimmäinen (5-3) päätti lopullisesti vieraiden pyristelyn.
Suurella kohulla Ouluun siirtynyt Sami Ahola oli sen sijaan pahasti takalukossa. Seitsemästä kotiutusyrityksestä yksikään ei tuottanut toivottua tulosta.
Myös illan yleisömäärä oli lievä pettymys. Aurinkoisesta säästä huolimatta Raksilan pesäpallopyhättöön ilmaantui vain 1030 silmäparia.
Sami Aholan ja Lipon kassanhoitajien ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon. Mamba-orkesterin edellissuven hitistä saattaa löytyä lääke akuuttiin masennukseen.
Vielä on kesää jäljellä.
Vai onko se vielä edes alkanut?