Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien kunnostamisen aikaraja umpeutuu 31.10.2019 ranta- ja pohjavesialueilla. Viime vuosina asia on herättänyt kipakkaakin keskustelua ja uudistuksen ohjeistusta kohtuullistettiin vuonna 2017, Oulun seudun ympäristötoimen tiedotteessa kerrotaan.
Mikäli liittyminen viemäriverkostoon on mahdollista, on se paras mahdollinen ratkaisu jätevesien puhdistamiseen. Jos kiinteistö sijaitsee enintään 300 metrin päässä viemäriverkosta, tulee kiinteistön ensisijaisesti liittyä siihen.
Jätevesijärjestelmien kunnostaminen koskee kaikkia viemäröimättömän alueen kiinteistöjä, jotka sijaitsevat enintään 100 metriä vesistöstä. Myös kiinteistöt, joiden jätevesien käsittelyjärjestelmä sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, kuuluvat uudistuksen piiriin.
Kun rakennus sijaitsee yli 100 metriä vesistöstä tai merestä eikä sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, jätevesijärjestelmä pitää saattaa kuntoon seuraavan suuren remontin yhteydessä.
Jätevesijärjestelmän kunnostamista ei tarvitse tehdä, mikäli kaikki kiinteistöillä vakituisesti asuvat haltijat ovat syntyneet ennen 9.3.1943 tai kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä eikä vaaraa ympäristön pilaantumiselle ole. Tällöin asiasta ei tarvitse erikseen ilmoittaa.
Jätevesijärjestelmän uudistamisesta on mahdollista poiketa silloin, mikäli jätevesien määrä on huomattavan pieni tai uudistamisen kustannukset ovat kohtuuttomia kiinteistön omistajalle. Tällöin poikkeuslupaa tulee hakea kunnan ympäristöviranomaiselta Oulun seudun ympäristötoimesta.
Mikäli jätevesien käsittelystä aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, on järjestelmä kunnostettava ensi tilassa riippumatta asukkaan tai kiinteistön iästä ja sijainnista.
Suomen vesistöjen suuri ongelma rehevöityminen
Suomen vesistöjen suuri ongelma on rehevöityminen, joka kiihtyi vesivessojen yleistyttyä 1950- ja 1960-luvuilla. Oulun seudulla vesistöön kohdistuvasta fosforikuormituksesta haja-asutuksen osuus on vajaa kymmenen prosenttia. Haja-asutuksen jätevedet likaavat enimmäkseen ihmisten omaa pihapiiriä. Esimerkiksi oman kiinteistön rantavesien tai läheisten purojen ja jokien vedenlaatu saattaa kärsiä.
Ne voivat pilata myös pohjavesiä tai tehdä kaivoveden käyttökelvottomaksi. Esimerkiksi saostuskaivot poistavat vain pienen osan jäteveden ulosteiden ja virtsan sisältämistä vesistöjä pilaavista ravinteista ja taudinaiheuttajista. Noin 80-90 prosenttia saostuskaivojen lika-ainesta jatkaa matkaa lähivesistöihin.