Juhannuksen viettämiseen liittyy paljon perinteitä. Kalajokilaaksossa yksi vanhimmista perinteistä on juhannusheran eli juhannusjuuston valmistaminen.
Juhannushera on kuin mämmi - epäilyttävännäköinen ja -värinen herkku, joka jakaa mielipiteet kahtia.
Maire Anias on heraperinteen innokas vaalija. Alavieskalainen toimii seurakunnan lähetystyön johtokunnassa, jonka jäsenet valmistavat heraa jokaisen juhannuksen kynnyksellä.
Myös tänä vuonna heraa keitettiin useamman sadan litran erä. Myyntituotto käytetään lähetystyöhön. "Litrahinta on 4,5 euroa. Ja aina hera tekee kauppansa", Anias vakuuttaa.
Maallikon suussa juhannushera maistuu leipäjuustolta. Tärkein ainesosa on maito - mutta ei mikä tahansa maito. Alavieskalaisemännät noudattavat ikivanhaa reseptiä auringontarkasti. Nykyajan kotkotuksille ei anneta painoarvoa.
"Me käytämme täysmaitoa. Tämä on aivan ehtaa tavaraa suoraan lypsykarjatilalta. Ei pastörointia, ei lisäaineita", Raili Huttunen taustoittaa.
Persoonallisen leiman heralle antaa punainen väri.
"Väri tulee keittämisvaiheessa, kun maidon sokerit karamellisoituvat", Riitta-Liisa Hietala tietää.
Vaikka moni pitää heraa juhannusruokana, voi juustoa maistella myös muina vuodenaikoina.
Aivan arkisesta herkusta ei ole kysymys. Heraa on tarjottu vuosien varrella häissä, hautajaisissa ja ylioppilasjuhlissa.
"Lapsuudestani muistan, että heraa tehtiin aina silloin, kun lehmä poiki", huomauttaa Maire Anias, joka valmisti ensimmäiset juhannusjuustonsa jo 1950-luvulla.
2000-luvun nuorille heraa tutumpi juustoherkku on cheddarsiivuilla höystetty hampurilainen. Anias ei ole kuitenkaan huolissaan heraperinteen katkeamisesta.
"Tietotaito siirtyy sukupolvelta toiselle. Tältä seudulta löytyy herankeittäjiä myös tulevaisuudessa."
Sauna, kokko ja rasvatyyni järvenpinta ovat asioita, jotka virittävät suomalaiset juhannustunnelmaan. Anias ja kumppanit valmistautuvat keskikesän suureen juhlaan valmistamalla heraa.
"Muuten ei juhannus tunnu juhannukselta", Anias hersyttelee. Pääperiaate on sama kuin joulukinkkua paistettaessa.
"Tapana on ollut, että hera valmistetaan juhlaa edeltävänä yönä. Näin tuoreesta juustosta pääsee nauttimaan heti juhannusaattona", alavieskalaiset pohjustavat.
Ja kun heralla herkuttelussa on päästy kunnolla vauhtiin, ei rajoituksia ole.
"Juustoa saa syödä vapaasti - vaikka yöllä", Anias vahvistaa.