Vain yksi asia on varma. Pesäpallon mestaruuspokaali saa tänään kylmän kylvyn tuttuakin tutummassa paikassa -- Sotkamon Sapsojärvessä.
Pattijoen Urheilijat venytti finaalien ratkaisun viidenteen ja viimeiseen otteluun. Luvassa on yksi kaikkien aikojen jännitysnäytelmistä. Pelien peli, jota kumpikaan osapuoli ei halua hävitä.
PattU metsästää seurahistoriansa ensimmäistä miesten mestaruutta. Kaksi vuotta sitten joukkue sai täsmälleen samanlaisen mahdollisuuden finaalisarjan viidennessä pelissä Sotkamossa. PattU kävi Hiukassa ja hävisi.
"Nyt meillä on sauma kuitata se pettymys", muistutti PattU:n jokeri Sami Ahola, joka kuului lauantaina kotijoukkueen suuriin onnistujiin.
Takavuosien nelinkertainen (1996--1999) lyöjäkuningas iski Sotkamon kentästä kolme juoksua. Onnistumisiaan Ahola, 39, ei hehkuttanut. Suuri juttu oli PattU:n saama mahdollisuus.
"Viime vuodet olen pelannut vain siksi, että voisin olla voittamassa PattU:lle mestaruutta. Nyt käsillä on viimeinen mahdollisuus", Ahola pohjusti.
"Jos mestaruus ei tule nyt, se ei tule ikinä."
Kokko sai lahjakunnarin
Aholan lisäksi esille nousivat PattU:n kovapalkkaisimmat miehet eli Sami Haapakoski ja Jarkko Kokko. Nivusvaivasta pelikuntoon toipunut Haapakoski iski ottelun avausjuoksun, jonka merkitys korostuu finaaleissa aina.
Kokko laittoi ensimmäisen jakson lopullisesti pakettiin kaksi juoksua tuottaneella läpilyönnillään. Kokon lyönti ei ollut täydellinen -- toisin kuin Sotkamon ulkopelaajien munausten sarja.
Ensin pallon kanssa sohlasivat kopparit Mikko ja Roope Korhonen. Kun Kokko lähti yrittämään kunnaria, ei Immo Rautiainen saanut tehtyä PattU:n konkarista helppoakin helpompaa paloa. Viiden metrin heitto lipsahti pesävahti Antti Hartikaisen ohi kohtalokkain seurauksin.
"Näitä sattuu joskus", Kokko naurahti ottelun jälkeen.
Sunnuntaina Pattijoen kannattajien katseet kääntyvät juuri Kokkoon. Seitsemän mestaruuden Kokko on todistetusti suurten pelien mies. Syksyllä 2004 Kokko ratkaisi mestaruuden kolmannessa finaalissa -- silloin Jymylle. Supervuoron läpilyönti painui Kiteejärven rantakaislikkoon.
"Läpilyönnit näitä pelejä yleensä kruunaavat", Kokko tiesi.
Mikä on PattU:n voittoresepti sunnuntaina?
"Ihan sama kuin tänään. Pallot kiinni. Siitä se lähtee."
Jymyn tähdet kipsissä
Kokolla on elämänkokemusta jo sen verran, ettei maila tärise kovassakaan paikassa. Hiukan tuleva huutomyrsky on konkarille elämys, josta kannattaa nauttia.
"Tämä on vain pesäpalloa. Kyllä uni tulee illalla", Kempeleessä asuva Kokko velmuili.
Sotkamo oli lauantaina pehmeä kuin halinalle. Toisen jakson viimeisen sisävuoron painostus oli enemmän kosmetiikkaa kuin vakavasti otettava loppukiri.
Tähdet Roope Korhonen ja Jani Komulainen vajosivat rivimiesten tasolle. Lukkari Komulainen antoi toisen jakson avausvuorossa PattU:lle jopa vapaataivaljuoksun.
Juuri nyt Jymy kaipaa henkistä johtajaansa Jarmo Heikkistä enemmän kuin koskaan aiemmin. Heikkisen ja tämän sukunimikaiman Jimin poissaolot nakersivat Jymyn riveihin luultua suuremman aukon.
"Se on valtavan iso asia, että Jymyltä puuttuu vielä sunnuntainakin Jimin tasoinen pelimies etukentältä", Sami Ahola sanoi.
"Etu on nyt meillä", Kokko säesti.
Haapakoskella pätevä tuuraaja
Yksi kysymysmerkki on Jymyn takakenttä. Jalkavaivainen Roope Korhonen on tällä hetkellä turvallisuusriski. Normaalikunnossaan Korhonen olisi poiminut Kokon lyönnin kuin kypsän marjan.
Finaalisarjan suurin yllättäjä löytyy PattU:n riveistä. Timo Kallio, 22, tuuraa Sami Haapakoskea kärkietenijänä paremmin kuin kukaan osasi odottaa. Neljännessä finaalissa Kallio meni kentälle jokaisella yrityksellään, kahdeksan kertaa. Kärkilyöntejä Kallio keräsi yhdeksän.
"Keula toimii, eikä ole mitään syytä rikkoa sitä", Pattijoen pelinjohtaja Sami Sirviö korosti.
Myös Jussi Kemilä on kovassa vireessä. Pomppuspesialisti hoiti työnsä sadan prosentin tehoilla. Lipon takavuosien oikuttelijasta on kypsynyt maan paras vaihtaja.
YLE televisioi 5. finaalin suorana TV2:lla. Lähetys alkaa sunnuntaina kello 13.50.