Eduskunnasta
”Voisitko päättää siellä eduskunnassa, että meillä olisi makarooniruokaa enemmän täällä koulussa”, kyseli eräs alakoulun oppilas kerran, kun kävin kouluvierailulla.
Päätöksenteko on hieno laji. Jokainen meistä tekee satoja arkisia päätöksiä päivässä itsensä ja muiden osalta. Tuosta makaroniruoasta päättää koulun keittiöhenkilökunta. Sen jälkeen, kun kunnassa on päätetty kouluruokailuun käytetyn rahoituksen määrästä.
Olen itse saanut olla mukana päätöksenteon monella areenalla. Kouluaikoina oppilaskuntatyössä, nuorempana puolueeni opiskelu- ja nuorisojärjestössä, ja yli puolet elämästäni kuntapolitiikassa. Päätöksentekoa oppii vain tekemällä ja olemalla mukana yhteiskunnan rakentamisessa. Matkaan tarvitaan yhteistyökykyä, neuvottelutaitoa, pitkäjänteisyyttä ja näkemystä.
Viimeiset 11 vuotta olen saanut edustaa oman vaalipiirini ihmisiä eduskunnassa. Vaaleissa saatu luottamus velvoittaa isoon vastuuseen niin lainsäädännön kuin yhteisten varojen jaossa. Vuosiin on mahtunut niin oppositio kuin hallituskausia, onnistumisia ja pettymyksiä.
En voi tehdä listaa, jossa kertoisin aikaansaannoksiani. Niitä ei voi omia. Mutta paljon on saatu aikaan. Erityisesti kuluvan kauden väyläinvestoinnit pohjoiseen ovat konkretisoituneet toteutuksen asteelle. Niistä voi olla ylpeä.
Eduskunnassa on päätöksenteossa isoja ja pieniä asioita. Mittasuhteista kertonee se, että jo ainakin viides hallitus peräjälkeen yrittää ratkaista meidän suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusmallia. Nyt esitetty sote-ratkaisu on pisimmälle päässyt ja nauttii perustuslakimme kirjauksia. Olen varma, että niin sote-uudistus kuin päätöksenteko maakunnalliselle tasolle viedään maaliin. Se ei ainakaan jää kiinni Keskustan eduskuntaryhmästä.
Sitten on niitä pienempiä asioita. Turhia normeja, liikaa byrokratiaa tai lakien epäselkeyttä tuskin kenelläkään on ikävä. Viimeisimpänä on poistettu koiraverotus, karsittu rakentamisen määräyksiä ja vapautettu kauppojen aukioloa. Liikennevaliokunnassa on käyty kuluvan kevään aikana kaikki liikennemerkit ja liikennesäännöt läpi. Palaute on ollut mielenkiintoista tulevien suojatie- ja kevyenliikenteen kylttien osalta. Aina ei voi miellyttää kaikkia.
Eduskunta on mainettaan parempi. Harmittelen usein mediassa pyörivien uutisten antamaa kuvaa työpaikastani. Eduskunnassa työskentelee kaksisataa kansanedustajaa, reilu sata avustajaa, virkamiehiä ja talon muuta henkilökuntaa. Omaan lähipiirini kuuluu niin ministereitä, eri eduskuntaryhmien edustajia, ministeriön virkamiehiä kuin iloinen siivoojamme.
Otsikoihin päätyvät töppäilyt, mutta harvoin itse arkiset asiat. En puolusta heitä, jotka kännissä kähmivät työpaikalla. Joskus kuitenkin toivon, että ne kansanedustajat, jotka istuvat valiokunnissa valmistelemassa asioita ja perehtyvät päätöksentekoon, nostettaisiin heille kuuluvaan arvostukseen. Edustuksellinen demokratia on puolustamisen arvoinen asia.
Toistaiseksi eduskuntatyöni on tässä. Tuhansia kokemuksia ja näkemyksiä rikkaampana. Kiitokset yhteistyöstä ja yhteisestä matkasta. Olen aloittanut nyt työn Euroopan parlamentissa. On kunnia edustaa Suomea ja olla yksi kolmestatoista mepistä.
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen Oulusta.