Tekoäly sekä hurmaa että kammoksuttaa.
BB-8 on pallomainen robotti, jonka pää valahtaa rinnukselle murheesta. Droidi ymmärtää puhetta, kiintyy ja osaa suuttua niin liikuttavasti, että sähköiskut sinkoilevat. Se on kaikkea muuta kuin sotaisa. Päinvastoin, sankari pyörii käskystä vinhasti pakoon heti, kun uusimmassa Star Wars -elokuvassa alkaa jälleen paukkua.
BB-8 on yhtä toimelias kuin ratkaisuhetkellä apuun rientävä edeltäjänsäkin R2-D2. Robotti tekee tehtävänsä ja hoitaa puuttuvan karttapalan perille.
Oikea robotti ei tunne armoa saatikka arvoja. Terminaattori tuli mieleen viime kesänä, kun nuoren miehen uutisoitiin menehtyneen sähkömoottoreita valmistavan linjan asennustöissä Saksassa. Teollisuusrobotti tarttui kiinni ja työnsi miehen metallilevyä vasten niin, että tämän rintakehä painui.
Financial Times vertaili onnettomuuden jälkeen tilastoja lohduttaen robottien vähentäneen vahinkoja teollisuudessa. Lehden mukaan amerikkalaisbaarissa on moninkertaisesti turvattomampaa työskennellä kuin liukuhihnalla.
Meneillään oleva neljäs teollinen vallankumous tulee muuttamaan elämää. Jo nyt termostaatti hoitaa itsenäisesti hommia, ja ikäihmistä valvoo hoitorobotti, joka ei tiuski. Munanmuotoinen videovahti skypettää kotoa ja pinkoo kintereillä tarjoten elokuvia.
Autot liikkuvat jo ilman kuljettajaa, taksi lentää Koreassa ilman pilottia ja isoa imuria muistuttava palvelurobotti pyörii pian Virosta kohti asiakasta pari ruokakassia kyydissään.
Robottien on katsottu sopivan tylsiin tai vaarallisiin tehtäviin, kuten Fukushimaan. Mitä enemmän tekoäly kuitenkin omaksuu tietoa ihmisen käyttäytymisestä verkossa, vaikkapa reaktioista Facebookissa, sitä monipuolisempia järjestelmistä tulee.
Tekoäly oppii. Tekoäly hoitaa jo kalenteria ja vastaa sähköposteihin. Se tunnistaa yhä tarkemmin niin ilmeitä kuin tekstiäkin. Ensi yritys käy ehkä hitaasti, mutta
pian tekoäly suoriutuu tehtävästä täydellisesti.
Aluksi esineiden internet jopa hidastaa muutosta, mutta kunhan digitalisaatio ehtii linkittää laitteita toisiinsa tarpeeksi, tapahtuu älyräjähdys. Arvioiden mukaan kuluvalla vuosisadalla tekoälystä tulisi ihmistä älykkäämpi toimija, joka pystyy itse luomaan itsestään yhä fiksumpia versioita.
Etäisyydet katoavat. Kansainvälisen avaruusaseman astronautti puristi joulun alla ihmiskättä Maassa SpaceJustin-humanoidin avulla.
Humanoidi otti kontaktia viime viikolla Maailman talousforumissakin (WEF). Hubo ajaa itsenäisesti autoa. Robotti, jonka silmät skannaavat villisti eri suuntiin, avaa oven, nousee portaita, rullaa polvillaan ja käyttää työkaluja.
Vaikka jopa palkittu Hubo haparoi, robotteihin luotetaan. WEF:n pikakyselyn mukaan valtaosa vastaajista lähettäisi sotaan mieluummin robotteja kuin ihmisiä.
Ainakin kuusi maata, niin Yhdysvallat, Israel kuin Etelä-Afrikkakin, kehittää ja testaa autonomeja, tappavia robotteja, jotka jahtaavat liikkuessaan vaikka tietynikäisiä. Venäjän miniatyyrisoturi esimerkiksi mahtuu tiettävästi reppuun. Mitä jos se joutuu vääriin käsiin?
Muun muassa Stephen Hawking ja Elon Musk (Tesla, SpaceX) ovat varoittaneet koneiden ylivallasta, jos niitä ei ajoissa ohjata toimimaan ihmiskunnan hyvinvoinnin puolesta.
Äly ei tunnetusti takaa etiikkaa, mutta vielä sotakonetta ohjaa oikea ihminen, joka voidaan vetää vastuuseen teoistaan.