Kuntavaaleihin on tällä kerta ollut aiempaa vaikeampi kerätä ehdokkaita. Suurten puolueiden kohdalla voidaan puhua jopa ehdokaskadosta, sillä listoilla on tuhansia ehdokkaita vähemmän kuin on ollut tavoitteena. Myös Pohjois-Pohjanmaalla on havaittu, että ehdokashankinta on ollut nihkeää. Listoja ei saada kaikkialla täyteen.
Loppukirissä on vielä mahdollista asettaa lisää ehdokkaita. Ehdokkuuttaan harkitsevia on syytä kannustaa mukaan, sillä nyt on harvinainen tilaisuus päästä mukaan historiallisen muutoksen tekijöiksi ja toteuttajiksi. Päätös on kuitenkin tehtävä viimeistään tiistaina, kun ehdokasasettelu päättyy.
Vallitsevan ehdokaskadon taustalla voi olla monia syitä. Suuren muutoksen edessä ollaan epätietoisia ja epävarmoja. Kunnan perustehtävät muuttuvat, kun sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut siirretään maakunnille. Noin kolmanneksessa kuntia valtuustojen kokoja on tehtävämuutoksen takia pienennetty.
Kunnat eivät silti jää ilman päätettävää ja kehitettävää. Päinvastoin, aito vaikutusvalta pikemminkin kasvaa, sillä itsehallinto ei lähde muutoksessa minnekään, vaikka puolet tehtävistä ja rahoituksesta lähtee. Toisaalta sosiaali- ja terveystoimi on pitkälti lakisääteistä, ja valtuustot ovat tähänkin saakka saaneet tyytyä kuittaaman lähetetyt laskut.
Sote-maakunnat tulevat uudistuksessa entistä tiukempaan valtion käsiohjaukseen, toisin kuin itsehallinnollisen asemansa ja verotusoikeutensa säilyttävät kunnat. Siinä on suuri ero.
Joidenkin kuntavaaliehdokkaiden kannanotoista paistaa, että muutos ei ole valjennut. Heitä ei voi välttämättä syyllistää siitä. Tärkeää on, että heistä löytyy tarvittaessa kykyä muutokseen ja uudistukseen. Toimintatapoja, johtamista ja osallistamista on mahdollista uudistaa.
Elinvoima, nuoret ja sivistys pitäisi olla esimerkiksi Oulun kaltaisella paikkakunnalla kaikkien ehdokkaiden huulilla. Tulevista päättäjistä ja kuntien olosuhteista riippuu, onko kunnista tulossa Tulevaisuuden kunta -väliraportin visioimia innostavia, ratkaisukeskeisiä, laiskoja vai lannistuneita kuntia.
Muutoksen keskellä on syytä muistaa, että rakenteita uudistetaan ihmisiä varten. Megapuhe tahtoo keskittyä hallintoon, joka pitää järjestää jollakin järkevällä tavalla niin, että se palvelee kuntalaisia. Se mikä toimii Oulussa ei välttämättä toimi Muhoksella tai Tyrnävällä ja päinvastoin. Kuntia ei voi panna yhteen muottiin.
Huolestuttavaa on, jos haluttomuus kunnallisia tehtäviä kohtaan ennakoi vähäistä äänestysintoa. Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on eduskuntavaalien tavoin laskenut kuin lehmän häntä.
Viimeksi se oli vuoden 2012 kuntavaaleissa 58,2 prosenttia. Oulussa äänioikeuttaan käytti 53,7 prosenttia äänioikeutetuista. Jos äänestysaktiivisuus vielä laskee, on vaarana, että mandaatti jää heikoksi. Pormestarivaalin kytkeminen tulevaisuudessa kuntavaalien yhteyteen nostaisi todennäköisesti myös äänestysvilkkautta.