Pattijoen miesten supersarjajoukkueen lukkarin tontilla on tämän kauden häärinyt uusi mies, Topi Kosonen. Vieraskin mies saattaa olla, ainakin niille, jotka eivät ole seuranneet tarkemmin alempien sarjojen kahinoita.
Tunne on molemminpuolinen, sillä supersarjan kuviot ovat olleet lautasen räpyläkädelle uuden opettelua.
"Pelaajat ovat uusia ja se tuottaa eniten työtä. Jonkin verran opiskelen asioita paperilla, mutta pelissä havaitsemalla oppii kaikkein parhaiten", 22-vuotias superin keltanokka kertoo.
Lappeenrannan Pesä-Ysien kasvatti sai ensikosketuksensa pesäpalloon yhdeksän vanhana. Nuori mies tahkosi kotiseurassaan Suomensarjaa parikymppiseksi asti, kunnes haaveet liikunnanopettajan ammatista veivät Jyväskylään. Rakas harrastus seurasi mukana, ja nimi löytyi kesällä 2002 Kirin ykkössarjajoukkueen pelaajaluettelosta.
"Kotikulmilla ei ollut enää hirveästi mahdollisuuksia pelata. Onneksi pääsin Jyväskylään ja kehittymään ykköseen."
Pattijoella
hyvä olla
Viime kauden jälkeen Kososta hamusi useampikin ykkös- ja supersarjan seuraa. Potentiaalisista ehdokkaista Pattijoki vei pisimmän korren.
"Seura on tunnettu siitä, että siellä pelaajan on hyvä olla. Superiin lähteminen oli suuri haaste, mutta en ole hetkeäkään katunut Pattijoelle tuloa", Kosonen vakuuttaa.
Kaksi sarjaporrasta parissa vuodessa hypähtänyt Kosonen tiesi, että supersarjassa peli on erilaista kuin alasarjoissa. Silti pelin kova taso yllätti.
"Superissa taitoa ja nopeutta on rutkaasti enemmän, pelin taso ei heittele niin paljon ja virheitä tehdään vähemmän. Ykkösessä hyvänä päivänä tulee huippusuorituksia, jotka superissa ovat rutiinia."
Kiero lukkari
paras lukkari
Juniorivuosien ulkopelipaikkojen testailujen jälkeen mieluisammaksi alueeksi muotoutui syöttölautasen ympäristö. Vaikka lukkarin tehtävä ulkopelin johtamisessa on vastuullinen, ei Kosonen suuresta roolista hätkähdä.
"Lautasen ääressä pysyy parhaiten pelissä mukana, ja tietysti menestyskin on osin lukkarista kiinni. Toisaalta ulkopeli on yhdeksän pelaajan yhteistyötä, ei yhden pelaajan onnistuminen takaa voittoa."
Kehityskelpoiseksi itseään kuvailevan Kososen mukaan keino pysyä vastustajan, tuomarin ja yleisön luoman paineen keskellä tehokkaana on yksinkertainen.
"Vaikka paikka on paha, keskityn vain omaan tekemiseen ja pidän pelin yksinkertaisena."
Omiin esityksiinsä Kosonen kaipaa lisää röyhkeyttä.
"Otteet ovat vähän virkamiesmäisiä. Täytyisi uskaltaa sotkea enemmän vastustajan peliä."
Merkkivirheitä vieraalle tuottava, juonikas, monipuolisesti vaikeita syöttöjä nakkaava ja säpäkästi näpyjen perään säntäävä pelimies lunastaa paikkansa lukkarien eliittiin. Kososen mielestä paras virkaveli löytyy Savosta.
"Puijon Mikko Lahtinen nousee yli muiden, sillä hän hakee pieniä laajalla säteellä. Taktisestikin Lahtinen on huippu. Myös Toni Kohonen on vaarallinen."
Supersarjan lukkarien tasosta Kosonen ei ole huolissaan. Taitotaso on korkea.
"Kyllä superissa lukkareita riittää, mutta ykkösessä on jo sitten niin ja näin. Hyppäys on suuri."
Johtoportaan
vaihdos toi virtaa
Sisäpelissä Kososen rooli on olla yleismies ja sen huomaa kuluvan kauden tilastoissa. Mies pitää kakkospaikkaa joukkueensa lyöjä- ja etenijätilastossa, ja kärkilyöntejäkin on tullut roppakaupalla. Tehokkaat suoritukset ja niiden myötä kasvanut vastuu ovat yllättäneet miehen positiivisesti.
"Ennen kesää sisäpeliin ei ollut suunniteltu näin suurta roolia. Jokuhan ne juoksut lyö ja tuo. Ulkopelin kautta minä näitä otteluita pelaan", Kosonen hymähtää vaatimattomasti.
Onnistumiset räpylä kädessä eivät välttämättä siirry mailanvarteen.
"Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta parhaat lyönnit tulevat silloin, kun ei keskity sisäpeliin ja lyö ilman paineita. Mutta jos on vastuuta molemmissa, pysyy pelissä mukana. Meidän joukkueessa ei onneksi ole lyöntivuorolla väliin jätettäviä miehiä, joten koko joukkueen vireystila pysyy korkeana", Kosonen kiittelee pelinjohdon taktiikkaa.
Pattijoki rämpi alkukauden, mutta kurssi muuttui, kun seurassa vaihdettiin pelinjohoa: Juha Karjaluoto otti Jari Luodolta merkinnäyttäjän pestin.
"Joukkueen henki parantui onnistumisien myötä. Toki myös pelikuvioita muutettiin jonkin verran, mutta suurin merkitys on Karjaluodon persoonalla. Hän eläytyy täysillä joukkueen mukana ja on vaikuttanut paljon henkisen puolen asioihin", Kosonen vertaa.
Pisteitä otettava
vaikka väkisin
Kun runkosarja päättyy elokuun 8. päivä pattijokisten pitäisi alkuperäisten suunnitelmien mukaan olla sarjataulussa sijalla kuusi ja varmistaa paikka kahdeksan parhaan pudotuspeleihin. Jotta kaavailuista tulisi totta, jäljellä olevista kahdeksasta ottelusta pitäisi napsia pisteitä tiuhaan tahtiin.
Pakkovoitoista ensimmäistä PattU yrittää nitistää torstaina Kuopiosta, jonka Kosonen luokittelee sarjan pahimmaksi vastustajaksi.
"Puijolla on pitkä ja nopea kärki, tehokkaat jokerit ja tiivis ulkopeli. Eipä siinä paljon muuta tarvita."
Avainhenkilönä Kosonen pitää mörssärijokeri Sami Joukaista, joka olisi ehdottomasti pidettävä aisoissa.
"Hänelle täytyy antaa korkeampaa ja vaihtelevaa syöttöä. Joukainen on ratkaissut ottelut läpilyönneillä, joten ulkokentän on oltava tarkkana."
Kaatuipa Puijo tai ei, kovin huolissaan Kosonen ei kauden tavoitteiden toteutumisesta ole.
"Tärkeintä on itse peli ja sen parantaminen. Sitä kautta saamme voittoja ja pääsemme mukaan ylempään jatkosarjaan."
