koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Investoinnit: Nokia ra­ken­taa uudet toi­mi­ti­lat Ouluun

Videot pal­jas­ti­vat: tyttöjä ja poikia koh­del­laan päi­vä­ko­deis­sa eri tavoin

Naisasialiitto Unioni on kouluttanut varhaiskasvatushankkeessaan jo lähes tuhat alan ammattilaista ja opiskelijaa.

Lastentarhanopettaja Pauliina Lehtinen on valmistunut muutama vuosi sitten. Hänestä keskustelu tasa-arvosta on tarpeellista.
Lastentarhanopettaja Pauliina Lehtinen on valmistunut muutama vuosi sitten. Hänestä keskustelu tasa-arvosta on tarpeellista.
Kuva: Tomi Kosonen

Naisasialiitto Unioni on kouluttanut varhaiskasvatushankkeessaan jo lähes tuhat alan ammattilaista ja opiskelijaa. Koulutuksen pohjana on ollut hankkeen alussa päiväkotien arjesta tehtyjä videointeja ja niiden analysointeja.

– Videoissa paljastuu tyttöjen ja poikien erilainen kohtelu, joka on usein hienovaraista ja tiedostamatonta. Tytöille esimerkiksi annetaan poikia enemmän avustavia tehtäviä ja etenkin pienille lapsille tarjotaan helposti stereotypian mukaisia leikkejä, kansalaisjärjestön pääsihteeri Taru Anttonen kertoo.

Anttosen mukaan päiväkotien työntekijät usein yllättyivät katsoessaan omaa toimintaansa videolta.

– He olivat ajatelleet, etteivät kohtele lapsia eri tavoin. Voi olla aika herättävää, kun sen näkee nauhalta.

Naisasialiitto Unioni on tehnyt vuosia töitä sukupuolisensitiivisen eli sukupuolitietoisen varhaiskasvatuksen puolesta.

– Se tarkoittaa, että lapsi kohdataan ensisijaisesti lapsena eikä sukupuolensa edustajana, Anttonen määrittelee.

Unioni hakee parhaillaan rahoitusta jatkaakseen monivuotista hankettaan.

Stereotypiat halutaan romukoppaan

Sukupuolitietoisen kasvatuksen edistämisestä nousi kohu tiistaina, kun Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi Opetushallituksen kouluille tarkoittamasta tasa-arvo-oppaasta. Uutisen pohjalta julkisuuteen levisi väärinkäsitys, ettei poikia saisi enää kutsua kouluissa pojiksi ja tyttöjä tytöiksi.

Tosiasiassa kyse on pohjimmiltaan siitä, kohdellaanko tyttöjä ja poikia samalla vai eri tavalla. Voivatko he esimerkiksi leikkiä samoja leikkejä, millaisia sukupuolirooleja lapsille luettavat sadut tarjoilevat ja niin edelleen.

Sukupuolitietoisen kasvatuksen tavoite on, ettei lasten mahdollisuuksia rajoiteta stereotypioilla, vaan lasten kasvua tuetaan riippumatta siitä, millainen heidän biologinen sukupuolensa tai sukupuoli-identiteettinsä on.

Lastentarhanopettaja Pauliina Lehtinen työskentelee vaasalaisessa Ristinummen päiväkodissa. Hän uskoo, että kun asioista puhutaan, ne kehittyvät.

– Se on nykyaikaa. Vaikka lapset saattavat tulla erilaisista lähtökohdista, päiväkodin on oltava paikka, jossa kaikki ovat yhtä tärkeitä.

Tasa-arvo näkyy päiväkodin arjessa jokapäiväisinä valintoina. Lapset saavat itse päättää, mitä leikkivät. Heitä ei ohjata tyttöjen ja poikien leikkeihin tai ryhmiin.

– Lapset myös kysyvät heti, jos jokin asia ihmetyttää. Esimerkiksi kerran eräs poika tuli päiväkotiin lakkaa kynsissään. Joku kysyi, voiko pojillakin olla kynsilakkaa. Tilanteet ovat hyvin luontevia.