Oulu Tietokoneen ruudulla pyörii ikävä esitys. Pakettiauto on törmännyt koppimopoon, joka lojuu murskautuneena tien laidassa. Auton tulosuunnasta otettuun videokuvaan lisätyt nuolet osoittavat jarrutusjälkiä. Selostustekstit kertovat onnettomuuden yksityiskohdista.
Limingan kihlakunnan poliisilaitoksessa videokuva on arkinen työkalu. Käytössä on neljä digitaalista videokameraa, yksi kussakin paikallistoimistossa. Videolle tallennetaan kolari- ja rikospaikkoja, toisinaan myös kuulusteluja.
Elävän kuvan hyödyntäminen paikallispoliisin päivittäisessä työssä on valtakunnallisestikin uutta. Tähän mennessä videokameroita ovat käyttäneet lähinnä tekniset tutkimuskeskukset ja liikkuva poliisi.
Rutiinivälineeseen eli valokuvaan verrattuna video kertoo paljon enemmän, arvioi komisario Pertti Haapasalo Limingan poliisista. Lisäksi videokuvaan voidaan editoinnin yhteydessä liittää havainnollistavia tekstejä, selostuksia ja graafisia elementtejä.
Kolareita ja varkauksia
Videotaltiointia on kokeiltu Limingan kihlakunnassa runsaan vuoden ajan. Aloite tuli lääninylikomisario Matti Pajalalta, jota kiinnosti ruotsalaisen mallin mukainen videon hyödyntäminen perheväkivaltatapauksissa.
Eniten videokalustoa ovat kuitenkin työllistäneet kolarit ja omaisuusrikokset. Arviolta puolet näiden tapahtumapaikoista kuvataan videolle.
Alkuperäisen ajatuksen mukainen perheväkivallan seuranta on osoittautunut hankalammaksi, akuutteihin tilanteisiin kun ei helposti pääse kameran kanssa. Haastatteluja ja jälkiselvittelyjä voidaan toki videolle ikuistaa. "Kertoohan se paljon, jos lapset huutavat taustalla", Haapasalo kiteyttää.
Maijoissa videokamera kulkee rutiininomaisesti mukana, ja autoihin on asennettu telineet, joiden avulla kuvaus onnistuu myös takaa-ajossa. Vaaralliset ohitukset ja muut liikennerikkomukset siirtyvät biteiksi, ääniraidalle voidaan selostaa paljonko ylinopeutta kullakin hetkellä on.
Tosi-TV -tyyppistä vauhtikuvastoa ei ole kuitenkaan vielä kertynyt yhden mopoilijan metsästystä lukuunottamatta.
Kuulusteluja on videoitu jonkin verran, tapauksesta riippuen. Erityisesti alaikäisten arkaluontoiset kuulustelut kannattaa taltioida.
Tulevaisuuden väline
Paitsi tutkinnan apuvälineeksi videokuva kelpaa myös todisteeksi oikeudenkäynteihin. Kyse on valokuvaan verrattavasta aineistosta, jota voidaan periaatteessa muokata ja väärentää. Tällaisten syytösten varalta alkuperäinen kuvamateriaali säilytetään tarkoin.
Tällä hetkellä syyttäjällä on tutkinnassa esimerkiksi eläinrääkkäysjuttu, johon liittyy videoaineistoa. "Elukat huutavat nälissään, paskaa on ympäri seiniä ja eläinlääkärin selostus on mukana. Haju vain puuttuu", valottaa videokuvan todistusvoimaa vanhempi konstaapeli Erkki Pekkala.
Pekkala antaa kihlakunnan poliiseille videokoulutusta. Kameran käytön hallitsee jo suurin osa vajaan 40 hengen joukosta. Editointiohjelmaan on perehtynyt kymmenkunta.
"Lisää työtä, mutta nostaa laatua", arvioi Pekkala videon vaikutuksia. Hän muistuttaa, ettei videointi kuitenkaan sulje pois perinteistä valokuvausta, vaan tukee sitä.
Videokalusto jää Limingan kihlakunnan poliisilaitoksella pysyvään käyttöön, sikäli hyödylliseksi se on osoittautunut, sanoo komisario Haapasalo. Neljällä kameralla pärjättäneen, vaikka käyttöastetta aiotaankin kasvattaa.
Lääninylikomisario Matti Pajala uskoo, että video on poliisille tulevaisuuden väline. Nopean yleistymisen esteenä ovat kuitenkin kaluston kalleus sekä tietotaidon puuttuminen.
"Nyt kun yksi on avannut pään, voidaan asiaa helposti edistää", Pajala sanoo. Aihe otettaneen esille Oulun läänin poliiseille keväällä järjestettävässä päivityskoulutuksessa.