Lapin lennoston taisteluampumaleirillä tapahtuneen käsikranaattionnettomuuden aiheutti tutkijalautakunnan mukaan todennäköisesti viallinen kahvasytytin, jonka hidasteaika oli liian lyhyt.
Sytyttimeen kuuluvassa räjäyttimessä on viive-elementti, jossa palava massa aiheuttaa 3,5 sekunnin viiveen heitosta räjähdykseen. Onnettomuuskäsikranaatissa tämän massan määrä on todennäköisesti ollut liian vähäinen.
Lapin Lennoston taisteluampumaleirin käsikranaattionnettomuudessa huhtikuussa Rovajärven Sarriojärvellä loukkaantunut luutnantti on toipunut ja palannut takaisin töihin lennostoon.
Harjoitusta johtanut luutnantti sai onnettomuudessa sirpaleita ylävartaloonsa, kun käsikranaatti räjähti liian aikaisin, arviolta 3-5 metrin päässä heittopoterosta.
Onnettomuutta selvittäneen tutkijalautakunnan mukaan harjoituksessa noudatettiin olemassa olevia ohjeita.
Loppuraportissa korostetaan tehokkaita lääkintätoimia heti onnettomuuden jälkeen.
Puolustusvoimissa on käytetty vastaavia sytyttimiä yli 400 000 ilman tämäntyyppisiä toimintahäiriöitä. Mainittu kahvasytytin on edelleen käyttökiellossa, mutta sen kumoamista esitetään tarkastusten jälkeen.
Tutkijalautakunnan mukaan on mahdollista, että viallisia kahvasytyttimiä on yhä puolustusvoimien varastoissa.
Onnettomuustutkinnan yhteydessä selvisi, että sytytintä valmistaneella kotimaisella tehtaalla laadunvalvonta havaitsi virheellisen viive-elementin 1999.
Tapauksen jälkeen kootut ja pakatut kahvasytyttimet on tarkistettu röntgenkuvaamalla. Puolustusvoimille aiemmin toimitettuja tuotteita ei sen sijaan ole kuvattu.
Tutkijalautakunta esittää nyt, että kaikki puolustusvoimien hallussa olevat vastaavan tyyppiset räjäyttimet röntgenkuvataan ennen käyttökiellon purkamista ja että materiaalin hyväksymistä sotavarusteeksi sekä laadunvalvontaa tarkennetaan.
Lisäksi esitetään, että kaikki heitto- ja harjoittelupaikalla olevat käyttävät sirpaleliivejä.