Liminkalainen Tiina Kuusela on elävä esimerkki siitä, että synnynnäisestä sydänviasta huolimatta voi elää antoisaa elämää ja toteuttaa haaveitaan.
Kuusela käy lukion kolmatta luokkaa. 19-vuotias oli viime vuoden Meksikossa Chihuahuan kaupungissa vaihto-oppilaana.
Parhaillaan hän valmistautuu lähestyviin espanjan ylioppilaskirjoituksiin. "Kuuntelusta sain täydet pisteet niihin valmistautumatta. Kirjalliseen kokeeseen pitäisi varmaankin kerrata vähän kielioppiakin", hän arvelee.
Kuuselan sydämestä syntymästä asti kuulunut sivuääni varmistui aorttaläpän ahtaumaksi ultraäänitutkimuksessa, kun hän oli kolmivuotias. Sen jälkeen hän kävi säännöllisissä kontrolleissa.
Yhdentoista ikäisenä tehtiin katetrisaatio. "Tuolloin ajateltiin, ettei leikkausta tarvittaisi. Avosydänleikkaus päätettiin kuitenkin tehdä, kun olin 14-vuotias", Tiina Kuusela kertoo.
Vaihtoehtoina oli tekoläpän asentaminen tai oman läpän korjaaminen. Myös omaa mielipidettä kysyttiin. "Halusin mieluummin, että korjattaisiin omaani. Se on aina parempi vaihtoehto."
Leikkauksesta selvittiinkin ilman tekoläppää.
Nuori nainen kertoo voivansa tehdä lähes mitä vain. "Täytyy vain muistaa levätä, kun tuntuu, ettei jaksa. Jos ei lepää, tietää, että tulossa on migreeni tai muita oireita."
"Pidempiä reissuja suunnitellessa täytyy myös aina miettiä sitä vaihtoehtoa, että jaksaminen saattaa loppua kesken. Meksikossakin jäin välillä pois yhteisestä toiminnasta, jos takana oli väsyttävä päivä."
"Nuorempana kokeilin niin cheerleaderina oloa kuin salibandyn pelaamistakin äidin vastustuksesta huolimatta. Kun kaverit meni näihin mukaan, en voinut poiskaan jäädä", Kuusela kertoo. Tällä hetkellä hän harrastaa latinotansseja, joista hän innostui vaihto-oppilasvuotensa aikana.
Vaikka Kuusela tietää, että hänen elämässään on mukana aina äkkikuoleman riski, häntä ei pelota elää. "Olen koko ikäni tiennyt asiasta, joten mitään suurempia pelkoja ei ole ollut. Äitiä asia on stressannut enemmän."
Kuusela sanoo, että jos hänelle tarjottaisiin mahdollisuutta aloittaa elämä alusta ilman sydänvikaa, hän ei sitä haluaisi. "Olen saanut niin paljon tilalle. Moniin ihmisiin jäisi tutustumatta ja monet kokemukset kokematta."
Perheen perustamiseenkaan ei vian periytymisen riski vaikuta. "Jos jollekin sydänvikaisen lapsen on synnyttävä, niin sitten minulle. Tiedän asiasta jo niin paljon. Jollekin toiselle se olisi varmasti suurempi järkytys."
Se, että tekoläppää ei asennettu sydänleikkauksessa, on perheen perustamisen kannalta hyvä asia, sillä tekoläppä edellyttää lääkitystä, joka hankaloittaa raskautta.
Kuusela on aktiivisesti mukana Synjan eli Sydännuorten ja -aikuisten toiminnassa. "Käyn aktiivisesti tapaamisissa ympäri Suomen, ja paikallisesti käymme muutaman aktiivisen jäsenen kanssa esimerkiksi elokuvissa."
Yhdistyksen myötä on tullut ystäviä eri puolelta maata. "Heihin tulee pidettyä päivittäin yhteyttä. Jos joku esimerkiksi joutuu yhtäkkiä sairaalaan tai leikkaukseen, siitä ilmoitetaan heti toisille."
Leikkauksesta toipuessaan Kuusela totesi saman kuin monet muutkin sydänpotilaat: saman kokeneet ystävät olivat huomattavasti rohkeammin yhteydessä kuin muut.
Hän arvelee, että taustalla on pelkoa vierasta asiaa kohtaan.
Sydänlasten ja -aikuisten yhdistys järjestää Oulussa Hotelli Lasaretissa lauantaina 30. syyskuuta infopäivän. "Sinne toivotaan runsaasti toiminnasta kiinnostuneita uusiakin ihmisiä", Tiina Kuusela kertoo.
