Kahdentoista hissin rakennuttaminen 40 vuotta vanhoihin taloihin on Suomen suurin hissihanke. Tätä mieltä on Veturitien viiden kerrostalon yhtäaikaisesta hissiremontista rakennusmestari Mauri Kauppi Oulussa.
Yhteensä Ouluun saadaan tänä vuonna 18 uutta hissiä. Hissiremontit Oulussa ovat vuosittain kasvaneet. sama suuntaus näkyy myös muissa kaupungeissa.
"Ensimmäinen hissi nousee paikalleen helmikuun alkupuolella, kun Koneen miehet tulevat ja tuovat noin 200 000 euroa maksavan hissin paikalleen. Urakka on Suomen suurin ja maksaa noin kolme miljoonaa euroa", sanoo Kauppi, hissihankkeen ideoija, käynnistäjä ja asunto-osakkeiden omistaja.
Osa 122 asunnon asukkaista on reilusti jättänyt rakennustyömaaksi muuttuneen kotinsa, osa sinnittelee ja sopeutuu.
Elämä sujuu remontin keskellä moneen malliin: osa nukkuu hyvin päivälläkin, osalla meinaa keittää. Rimpautukset ovikelloihin paljastavat tunteita niin hissin puolesta kuin vastaan.
Elämää
remontin keskellä
Hanna Meriläinen muutti Asunto Oy Tervaleppään vuokralle vuosi sitten. Elokuussa alkanut viiden talon yhtäaikainen remontti on stressannut häntä ja hänen lemmikkejään siinä määrin, että lehdestä on tullut vilkuiltua uusia vuokrakohteita.
"Paljon melua ja piha huonossa kunnossa. Tekisi mieli muuttaa. Kaikki ovat tympääntyneitä ja monet vuokralaiset jo muuttaneet", hän tietää.
"Pikku eläkkeeseen tulee korotus, kaikkiaan 10 000 euroa, sehän on mummon markoissa 60 000 markkaa", sanoo toisen asuinkerroksen asukas Taina Moilanen. Hän pitää remonttia pitkään jatkuvasta äänihaitasta huolimatta hyvänä asiana, sillä hissi on tarpeellinen. Kevättä hän odottaa kovasti ja lämpeneviä kelejä, sillä silloin hän voi lähteä remonttia pakoon kesämökin rauhaan.
Karjasillan lukiota käyvälle Niko Simolalle remontti ei tullut yllätyksenä.
"Tiesin, että hissit tulevat, ja onhan se hyvä, että huonokuntoiset saavat hissin", Simola sanoo.
Hän asuu vuokralla vanhempiensa asunnossa, ja muistelee, että osakkeen omistajina hänen vanhempansa eivät kuitenkaan osallistuneet yhtiökokoukseen, jossa hisseistä päätettiin.
"Tämmöistä ei olisi tarvittu", kuuluu tiukka ääni oven takaa. Soraäänensä hissiurakkaan tuova asukas haluaa pysytellä nimettömänä ja näkymättömänä.
Mauri Kauppi sanoo, että ensimmäisessä yhtiökokouksessa isot miehet olivat kovasti tuimistuneita ajatuksesta, mutta toisella kerralla asia menikin sopivasti läpi. 70 prosenttia kokoukseen osallistujista oli myönteisiä suunnitelmalle.
Lukiolaisen Sofia Karjalaisen mielestä vanhaan ja matalaan taloon ei ole järkeä laittaa hissiä. Mekkala alkaa aamulla seitsemältä ja päättyy iltapäivällä neljältä.
"Remontin äänet on todella häirinneet. Alkusyksyn poraus tuntui, että kämppä räjähtää", hän sanoo.
Hissit myös
säästävät rahaa
Eräs arvio on, että osakkeen omistajalle yhtiövastikkeen korotus on liki sataprosenttinen, mutta osakkeen arvo nousee hissin myötä. Vuokralaisille on luvattu, että vuokra ei kuitenkaan nouse.
"Oulu tukee hissiremontteja 15 prosentilla, ja 2002 vuoden lopusta lähtien kaupungin budjettiin on varattu vuosittainen hissimääräraha, 300 000 euroa, sillä pitemmällä tähtäimellä hissitalot maksavat itsensä", sanoo virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö rakennusvalvontavirastosta Oulusta.