Suomen kaltaisessa tuhansien järvien maassa eivät vesihuolto-ongelmat juuri vaivaa ajoittaisia kaivojen kuivumisia lukuunottamatta.
Kehitysmaissa vesipula on kuitenkin arkipäivää ja maapallon väestönkasvun myötä alati paheneva ongelma, johon haettiin ratkaisumalleja Suomen sosiaalifoorumissa Helsingissä lauantaina. Otsikolla "Vesi -ihmisoikeus vai kauppatavara" järjestettyyn paneeliin osallistui keskustelijoita maan ulkoministeristä ja parista eurovaaliehdokkaasta lähtien.
Ulkoministeriön kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön päällikkö Kari Karanko totesi alustuspuheenvuorossaan, että maapallolla on sinänsä aivan riittävästi vettä. Ongelmana on vain se, että vesivarat sijaitsevat usein alueilla, joilla asuu vain vähän ihmisiä. Esimerkkinä hän mainitsi Amazonin jokijärjestelmän ja Siperian suuret joet.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) katsoi, että kaikki maapallolla riittää jatkossakin, vesi ja muukin, jos sitä vain oikein hallinnoidaan. Tuomioja huomautti, että maapallon väestö kasvaa 9-10 miljardiin saakka, kunnes se tasaantuu. Tätä hän piti täysin keskeisenä taustamuuttujana, kun puhutaan maailman vesikysymyksestä ja globalisaatiosta yleisemminkin.
Tuomiojan mielestä ajatus vedestä kauppatavarana on syntynyt 1970-luvun alussa yleismaailmallisen uusliberalismin aatteen nousun myötä.
- Kaikki mikä liikkuu, halutaan yksityistää. Monopolit ovat pahasta, mutta monopolia vielä huonompi asia on yksityinen monopoli, Tuomioja filosofoi. Vesi konfliktien aiheeksi
Vihreiden kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Satu Hassi huomautti ilmastonmuutoksen pahentavan vesipulaa. Samalla makeasta vedestä uhkaa tulla konfliktien aihe.
Hassin mukaan vesipulasta kärsivien maiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä pelkän väestönkasvun ja talouskehityksen seurauksena. Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta entisestään. Vuonna 2025 jopa kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta saattaa elää maissa, joissa makeasta vedestä on kohtalainen tai vakava pula, hän totesi.
Hassin mukaan enää ei voida ajatella, että veden käyttöä voidaan jatkuvasti vain kasvattaa. Hassi piti kestävää vesilainsäädäntöä yhtenä keinona vesipolitiikan uudistamiseksi.
- Etelä-Afrikassa on säädetty vesilaki, jonka mukaan kansan ja ekosysteemien vesitarve on tyydytettävä ensisijaisesti ja vasta toissijaisesti vettä saadaan käyttää kaupallisiin tarkoituksiin, kertoo Hassi.
Keskustan eurovaaliehdokas, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki piti puhtaan veden tuottamista jokaiselle poliittisen tahdon asiana. Hän toivoi, että vesikysymykset saisivat myös Suomen ulkopolitiikassa ja EU-tasolla entistä suuremman merkityksen.
Jäätteenmäki piti vesipulmia myös Lähi-idän konfliktia tulevaisuudessa mahdollisesti kärjistävänä tekijänä. Ulkoasianvaliokunnan matkalla tammikuussa hänelle selvisi, että palestiinalaisalueille muuria rakennettaessa vesivarat ovat jääneet kummallisesti Israelin puolelle.
- Tulevaisuudessa vesivarat voivat olla siellä todellisia konfliktin syitä, Jäätteenmäki arvioi.
Suomessa Jäätteenmäki arvioi vesiasioiden olevan hyvin ratkaistu. Hän arvosteli kuitenkin aikamme muoti-ilmiötä, veden myyntiä pulloissa, minkä Jäätteenmäki muisteli tuoneen ranskalaiselle pullotetulle Evian-vedelle Vuoden turhakkeen kyseenalaisen kunnianosoituksen.