Vettä lai­voil­la Bar­ce­lo­naan

Espanja kärsii vesivarojen hupenemisesta. Vesipula ei ole mikään uusi ongelma. Espanjan vesivarat ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana.

Ensimmäinen vesitankkeri saapui Barcelonan satamaan viime tiistaina. Siinä oli lastina 19 000 kuutiometriä juomavettä.
Ensimmäinen vesitankkeri saapui Barcelonan satamaan viime tiistaina. Siinä oli lastina 19 000 kuutiometriä juomavettä.
Kuva: ALBERTO ESTEVEZ

Espanja kärsii vesivarojen hupenemisesta. Vesipula ei ole mikään uusi ongelma. Espanjan vesivarat ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana.

Koko Espanjan vesivarat ovat vähentyneet kymmenen vuoden aikana viidenneksen. Tällä hetkellä vesimäärä on vain vajaa puolet maan vesikapasiteetista.

Katalonia on ollut viime kuukausina se alue, joka on kärsinyt pahimmasta kuivuudesta, Vaikka toukokuun alkupuolella on satanut Katalonian alueella, sen sisämaan tekoaltaiden vesimäärä on ainoastaan keskimäärin 28 prosenttia niiden kokonaiskapasiteetista.

Vielä huhtikuussa Katalonian tekoaltaiden vesimäärä oli alle 25 prosenttia niiden kokonaiskapasiteetista. Tilanne alkoi olla hälyttävä, sillä jos vesimäärä putoaa 15 prosenttiin kapasiteetista, vesi ei ole enää käyttökelpoista, koska lähellä pohjaa veden seassa on liika maa-ainesta.

Katalonian pääkaupungin Barcelonan vesipulan helpottamiseksi ensimmäinen vesilaiva saapui Tarragonasta Barcelonaan äskettäin.


Laivan säiliöihin
mahtuu 20 000 kuutiometriä vettä. Ensimmäistä vesilaivaa käytettiin tavallaan koekaniinina, jolla testattiin laivoilla tapahtuvan veden kuljetuksen toimivuutta. Seuraavat vesilaivat saapuvat Marseillesta Ranskasta toukokuun kuluessa.

Huhtikuun lopulla Espanjan parlamentti hyväksyi 180 miljoonan euron hätäsuunnitelman, jolla Katalonian vesipulaa helpotetaan.

Pahiten kuivuudesta kärsiville alueille aletaan johtaa vettä Ebro-joesta. Tavoitteena on varmistaa juomavesi noin viidelle miljoonalle asukkaalle.

Erityisesti Aragonian ja Katalonian autonomiset alueet ovat kiistelleet Tarragonaan päättyvän putkilinjan jatkamisesta Barcelonaan koko tämän kevään ajan. Mukaan kiistelyyn ovat liittyneet myös Murcian ja Valencian autonomiset alueet, jotka haluavat Ebron vettä itselleen, jos Kataloniakin sitä saa.


Maatalouden ohella
Murcian, Valencian ja myös Andalucian lähes krooninen vesipula johtuu rannikkoalueiden liian täyteen rakentamisesta. Monille uusille rannikolle ja lähinnä lomakäyttöön tarkoitetuille taajamille ei yksinkertaisesti löydy riittävästi vettä.

Joka tapauksessa Aragonian autonominen hallitus vaatii keskushallitukselta, että veden johtaminen Ebrosta Barcelonaan on lopetettava alkuunsa Katalonian viime aikaisten sateiden takia.

Espanjassa vesiongelmat ovat aiheuttaneet kiistoja eri autonomisten alueiden välillä jo useiden vuosien ajan.

Espanjan suhteen pätee hyvin toteamus, että "koskaan ei sadetta tule kaikkien mieliksi". Kun Pohjois-Espanjassa ja Galiciassa vettä on aivan tarpeeksi, niin Välimeren rannikkoalue kärsii vesipulasta.


Maatalous on
suurin Espanjan vesivarojen kuluttaja. Se vie noin 68 prosenttia veden kokonaiskulutuksesta, mutta maatalous muodostaa enää vain noin neljä prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Seuraavaksi eniten vettä kuluttaa jäähdyttäminen, 16 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Kaupunkikulutuksen osuus on yhdeksän prosenttia ja teollisuuden osuus on kahdeksan prosenttia veden kokonaiskulutuksesta.

Veden kulutus henkeä kohti on Espanjassa nykyisin 124 litraa päivässä

Espanjan voimassaoleva vesilaki on vuodelta 1985. Sen mukaan maan vesivarat ovat julkista omaisuutta. Edellinen Espanjan vesilaki oli vuodelta 1879. Sen mukaan pohjavedet kuuluivat niiden löytäjille.

Ilmoita asiavirheestä