Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun hakijamäärien lasku tänä vuonna ei ole ehkä dramaattinen mutta kuitenkin selvä. Kun tarkastelussa ovat kaikki hakijat, yliopiston hakijamäärä putosi 5,7 prosenttia ja ammattikorkeakoulun 7,5 prosenttia. Kun lähtökohdaksi ottaa näihin korkeakouluihin ensisijaisesti hakeneet, ammattikorkeakoulu käytännössä säilytti hakijamääränsä, mutta yliopiston kohdalla se putosi 5,5 prosenttia.
Käytännössä puhutaan joidenkin satojen pudotuksesta, ammattikorkeakoulun kaikkien hakijoiden kohdalla kuitenkin jo lähemmäs tuhannesta.
Korkeakoulut ovat aina kilpailleet opiskelijoista, etenkin lahjakkaimmista. Näiden toivotaan takaavan opinahjon tieteellisen työn kor-
kean tason sekä tuovan korkeakoululle näkyvyyttä. Pienemmästä hakijajoukosta löytyy todennäköisesti pienempi joukko lahjakkuuksia.
Yhden vuoden lukemia tärkeämpää on tietysti pitkän jakson kehitys. Taaksepäin katsottaessa tilastot eivät ole vertailukelpoisia paria vuotta pitemmälle, koska vuoden 2014 syksyllä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakukäytännöt muuttuivat. Ensi vuonna tiedetään jo tarkemmin, onko pudotus pysyvä ilmiö.
Toistaiseksi Oulun tilanne ei isommin soitata kelloja yliopistossa eikä ammattikorkeakoulussakaan. Yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä nosti tiistain Kalevassa suurempana murheena esiin pitkää matematiikkaa lukeneiden hakijoiden harvenemisen. Yliopistossa, jossa luonnontieteet ja tekniikka ovat keskeisiä koulutussuuntia, ilmiö rajaa nopeasti ulos ison joukon mahdollisia tulijoita.
Pitkän matematiikan suosion horjumiselle yksi yliopisto ei paljon mahda. Kysymys on nuoren sukupolven arvostuksista ja asenteista, joihin on vaikea nopeasti vaikuttaa. Pitkän matematiikan avaamat runsaat koulutusala- ja työmahdollisuudetkaan eivät aina riitä silloin kun ajan virtaukset houkuttelevat nuoria hakemaan muille, kiinnostavampina pidetyille aloille.
Näiden virtausten suunnat ovat vuosien mittaan vaihdelleet. Ar-vioilla työllistymis- ja ansiomahdollisuuksistakin on aina ollut oma vaikutuksensa. Nokia-toimialan romahdus on heilauttanut alan koulutuksen kysyntää kaikkialla maassa.
Oulun korkeakoulujen houkuttelevuutta arvioitaessa ei voi sivuuttaa kysymystä kaupungin vetovoimasta. Taloustutkimuksen viime keväänä julkistaman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan mieluisimpia asuinkaupunkeja suomalaisille ovat Tampere, Turku ja Jyväskylä. Oulun sijoitus oli kuudes. Tampereen ykkösasema oli jopa selvä.
Vaikka syyn ja seurauksen suhde tuskin on suora, huomiota kiinnittää, että Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen hakijamäärät kasvoivat nyt huimasti: 14 ja 16 prosenttia.
Kaupungin imagolle korkeakoulut eivät paljon mahda, kaupungin päättäjät pitkällä jaksolla jo paljon enemmän. Jos kaupunki on viihtyisä, elinvoimainen ja sen liikenneyhteydet ovat kunnossa, myös oppilaitokset hyötyvät siitä.
Pääkirjoitus