Auttamatta vanhentuneeseen Ouluhalliin suunnitellaan peruskorjausta ja lisäosaa.
1980-luvulla hallin kiistojen ja talousongelmien värittämä rakennusprosessi johti kompromissiin, joka jätti paljon toivottavaa.
"Alussa oli vain ajatus, haave mahtavasta urheiluhallista. Sitten mietittiin ja juonittiin", kirjoitti Kalevan toimittaja Martti Turunen helmikuun 1. päivänä vuonna 1987.
Kaupungin suurhankkeen, Ouluhallin vihkiäisjuhlaa oli vietetty edeltävän vuoden marraskuussa. Halli nousi Raksilaan kustannusarvioiden paukkuessa ja urheiluväen vääntäessä.
Kompromissiratkaisuna monitoimihalli
Kaupungin vetonaulaksi ja Pohjois-Suomen merkittävimmäksi tapahtumapaikaksi suunnitellun Ouluhallin rakentamisesta päätettiin joulukuussa 1984.
Silloinen 43 miljoonan markan kustannusarvio osoittautui pian liian pieneksi. Myöhemmin arvio kasvoi 46 miljoonaan. Sitten kaupunginhallitukselle kerrottiin summan ylittyvän 70 000 markkaa. Lopulta hintalapussa seisoi reilut 50 miljoonaa.
Halliin liittyi jo suunnitteluvaiheessa paljon poliittista peliä sekä jalkapallo- ja yleisurheiluväen välistä köydenvetoa.
Hallista suunniteltiin alunperin hieman suurempaa, mutta muun muassa taloudellisten tekijöiden vuoksi päädyttiin kompromissiratkaisuna monitoimihalliin.
– Suuremmassa hallisuunnitelmassa olisi ollut enemmän huolto-, kenttä- ja katsomotilaa, muistaa Oulun Pyrinnön kunniapuheenjohtaja Eero Timonen.
Jalkapalloilijat olivat halunneet hallista täysverisen jalkapallopyhätön, jossa olisi ollut mahdollista järjestää kunnollisia ottelutapahtumia. Yleisurheilun puolella taas oltiin liputettu monipuolisen ja kokonaisvaltaisen lajikattauksen puolesta.
Lopputulema jätti toivottavaa molemmille.
Jaloille julmat kaarteet
1980-luvulla tehty kompromissi näkyy konkreettisesti vielä tänäkin päivänä. Hallin pyöreän muodon vuoksi juoksuradan kaarteet ovat jyrkät.
– Jos esimerkiksi Samuel Purola juoksee radalla 200 metriä täydellä vauhdilla, niin hän pamahtaa kaarteeseen tullessaan seinään, havainnollistaa Oulun Pyrinnön yleisurheiluvastaava Heikki Aura.
Jyrkät kaarteet ovat Auran mukaan myös turha rasite aikuisurheilijoiden jaloille ja etenkin nilkoille. Kaarteiden vuoksi Ouluhalli ei sovellu kunnollisesti kisakäyttöön.
– Tämä on yksi tekijä, miksi en henkilökohtaisesti Oulun Pyrinnön kisajärjestäjänä olisi SM-hallikisoja Ouluun tuomassa.
Pyrinnöllä oli taannoin mahdollisuus hakea aikuisten SM-hallikisoja vuodelle 2019. Periaatteessa kisat voitaisiin järjestää, mutta 200 metrin juoksut pitäisi jättää pois lajivalikoimasta.
Harjoittelua hankaloittavia tekijöitä
Järjestämättä jääneitä kisatapahtumia suuremmaksi ongelmaksi Aura kokee hallin harjoitteluolosuhteet. Juoksuradan kuluneen Novotan-kestopinnoitteen uusiminen on vuosikausia myöhässä.
– Kova alusta on nopea ja hallissa voi tehdä hyviä aikoja. Siinä on tietty epäsuhta, jos urheilija harjoittelee hallissa talven aikana sata päivää ja kilpailee yhden, niin kumpi on tärkeämpi, jalkoja harjoituksissa säästävä pehmeä alusta vai loukkaantumisriskiä nostava kova alusta, Aura kysyy.
Toinen riskitekijä on paikoittainen huono näkyvyys radalla ja sen ylitse muille liikuntapaikoille kulkevat ihmiset. Auran mukaan kaupungin kanssa pyritään hyvässä yhteistyössä siihen, että toiminta on haasteista huolimatta turvallista hallin käyttäjille.
Kenttä kuin kynnysmatto
Myös jalkapalloväelle jäi lyhyt tikku käteen Ouluhallin ominaisuuksien kanssa. Hallissa ei ole pystytty järjestämään virallisia ottelutapahtumia.
– Kenttä on liian pieni virallisiin otteluihin, toteaa AC Oulun seurajohtaja Juho Meriläinen.
Suurin ongelma on Meriläisen mukaan kuitenkin jalkapallokentän alusta.
– Se on niin sanotusti kynnysmatto, eli siinä pyörii nilkat ja polvet valtavan kitkan vuoksi. Ihan pienimmille junnupelaajille kenttä sopii, mutta ei vähänkään isommille.
Haasteita tapahtumajärjestäjille
Tapahtumakeskuksena halli on ollut ja on edelleen merkittävä Oulun alueelle. Lukuisien messujen, konserttien, juhlatilaisuuksien ja lauluiltojen viettopaikka on ollut kovassa käytössä vuosien varrella.
Omat haasteensa halli tarjoaa myös tapahtumajärjestäjille. Käytännön esimerkkinä voidaan ajatella, että jos sisätiloissa järjestettävään konserttiin pitää tuoda siirrettäviä bajamajoja, niin rakennus ei täysin sovellu tapahtumakäyttöön.
– Suuremmissa tapahtumissa parkkitilaa on niukasti. Aulatila on aika pieni ja wc-tiloja vähän. Perusinfrassa on paljon toivottavaa, luettelee Pohjois-Suomen Messut ry:n toimitusjohtaja Anna Tiensyrjä.
Uutta odotetaan innolla
Uusi sivu on kääntymässä. Hallin uudistamisen suunnittelu aloitetaan tänä vuonna. Varsinaisia peruskorjaus-, laajennus-, ja uudistustöitä kaavaillaan vuosille 2019-2020.
Vaikka tarkkoja tietoja uudistuksista ei ole vielä saatavilla, Pyrinnön näkökulmasta uutinen on tervetullut.
– Tämä on hieno halli ja tärkeä varsinkin harjoittelun kannalta. Ylipäätään hallin laajentaminen ja uudistussuunnitelmat ovat mahtava juttu, Aura toteaa.
Tiensyrjän mukaan myös tapahtumajärjestäjien riveissä odotetaan uudistusta innokkaasti.
Peruskorjauksen ja laajentamisen kustannusarvioksi on kerrottu reilut 20 miljoonaa euroa.
Ouluhalli
Valmistui vuonna 1986.
Maksoi noin 50 miljoonaa markkaa eli nykyrahassa reilut kahdeksan miljoonaa euroa.
Valmistuessaan Euroopan suurin puurakenteinen kupolihalli.
Halkaisija 115 metriä, korkeus 24 m, pinta-ala 12 000 m2 ja tilavuus 161 000 m3.
Novotan-kestopäällysteisen juoksuradan pituus on sisäradalta mitattuna 304 metriä.
Halliin mahtuu 12 lentopallokenttää, jalkapallokenttä ja pesäpallokenttä.
Yleisurheilun suorituspaikkoja ovat juoksurata, pituushyppy, kolmiloikka, korkeus, seiväs ja keihään, moukarin, kiekon ja kuulan heittopörssi.
Kiinteässä katsomossa on 830 istumapaikkaa, lisäkatsomossa 700 paikkaa ja lisäksi hallissa on 4 500 siirrettävää tuolia.