Kun oululainen Jenni Nummijärvi, 93, kätteli eilen presidentti Tarja Halosta itsenäisyyspäivän vastaanotolla Linnassa, tasavalta sai muistutuksen nuoruudestaan. Nummijärven syntyessä vuonna 1911 Linna oli vielä keisarillinen palatsi ja Suomi osa Venäjää.
Tasavallan presidentin 66:nnelle itsenäisyyspäivän vastaanotolle Jenni Nummijärvi oli kutsuttu viime sodissa kaatuneiden omaisten edustajana, samoin kuin keminmaalainen Aune Kuusiniemi. Presidentti pyysi molemmat myös Linnan Keltaiseen saliin, missä oli järjestetty erikseen kahvitilaisuus osalle vieraista.
60 vuotta sitten päättynyttä jatkosotaa muistaen presidentti kutsuikin tänä vuonna paljon veteraaneja. Perinteiseen tapaan he marssivat myös ensimmäisinä - Jääkärimarssin soidessa - kättelemään presidenttiä. Kärkijoukkona tulivat Mannerheim-ristin ritarit, joita johti nyt neljättä kertaa ritari numero 16 eli Pentti Iisalo, 84, Lahdesta.
Kutsuja Linnaan lähetettiin tänä vuonna noin 2 000. Kun noin sata oli ilmoittanut esteestä, Linnan sinänsä ahtaisiin tiloihin pakkautui eilen noin 1 900 suomalaista ja Suomeen sijoitettua diplomaattia juhlimaan itsenäistä Suomea.
Kahdella vieraalla oli tosin aihetta henkilökohtaisempaankin juhlaan: rovaniemeläinen kansanedustaja Jari Vilen (kok.) toi Linnaan edellisenä päivänä kihlaamansa eduskunta-avustajan, turkulaisen Janina Kosken (vihr.). Presidenttikin onnitteli heitä kättelyn yhteydessä, mikä hämmästytti paria. "Ällistyttävän hyvin informoitu."
"Olemme tunteneet toisemme jo vuosia. Tämä ei ole sellaista trendikästä salamarakkautta", Koski ja Vilen vakuuttivat.
Presidentti Halonen on tehnyt tänä vuonna kuusi maakuntamatkaa, mutta yksikään näistä ei ole osunut Pohjois-Suomeen. Tämän vahvistettiin näkyvän myös kutsuvieraslistassa. Asemansa vuoksi kutsuttujen eli piispojen, maaherrojen, ministerien, kansanedustajien ja europarlamentaarikkojen lisäksi Linnassa oli vähemmän pohjoissuomalaisia kuin viime vuonna.
Pohjoissuomalaisten vähäisyyden oli pannut merkille myös maaherran Eino Siuruainen. "Edellisen presidentin aikana meitä oli enemmän", hän totesi ja toivoi, että presidentti Halonen tulisi ensi vuonna Ouluun kaupungin 400-vuotisjuhlille.
Presidentti halusi huomioida nyt eritoten paitsi veteraaneja myös naisvaikuttajia. Heitä edustivat muun muassa atomi- ja molekyylifysiikan professori Helena Aksela Oulun yliopistosta, kittiläläinen, Oulun Seurahuonettakin syksystä johtanut ravintolayrittäjä Päivikki Palosaari ja Kalevan kulttuuritoimituksen esimies Kaisu Mikkola, joka sai valtion journalistipalkinnon toukokuussa.
"Poliittisia tilaisuuksia tulee aina eteen, mutta tämä tällainen on ensimmäinen", kolme vuotta myös akatemiaprofessorin virkaa hoitanut, kansainvälisestikin tunnettu Aksela kertoi.
Päivikki Palosaari piti kutsuaan kunnianosoituksena paitsi Pohjois-Suomelle myös palvelualalle. Linnassa Palosaari oli toista kertaa. Hän on myös vieraillut Mäntyniemessä ja emännöinyt presidentti Halosen Levin-visiittiä muutama vuosi sitten.
"Presidentti sanoi kätellessään, että ota nyt rennosti, kun olet niitä palkintojakin saanut", tänä vuonna kaksikin yrittäjäpalkintoa saanut Palosaari kertoi.
"Anoppinsa ompelema", esitteli vaimonsa Päivin pukua oululainen jääpalloilija Samuli Niskanen. Niskaset olivat saaneet kutsun Samulin helmikuisen "uroteon", Suomen ensimmäisen jääpallon MM-kullan ansiosta. Niskanen oli joukkueessa paitsi pelaajana myös sen kapteeni.
"Odotimme kutsua koko joukkueelle, mutta sitten kuulimme, etteivät jääkiekon MM-joukkueestakaan kaikki olleet vuonna 1995 Linnassa", Niskanen kertoi. Hänen lisäkseen kutsun oli saanut viisi muuta jääpalloilijaa.
Pohjoissuomalaisista urheilijoista paikalla olivat myös muun muassa lumilautailija Janne Lahtela, hiihtäjä Hannu Manninen ja Ateenan olympiamitalistit Minna Leinonen ja Marko Kemppainen.
"Syksy on mennyt uutta kotia Samin kanssa laitellessa. Treenit kohti SM- ja MM-kisoja alkavat vuodenvaihteen jälkeen", ilmakiväärin SH2-luokassa ampuva Minna Leinonen kertoi.
Suomussalmelaisen Marko Kemppaisen avovaimo Tiia Seppänen oli hankkinut pukunsa Sotkamosta. Tangoprinsessa Johanna Piipposen äidin pitämän putiikkiin oli turvautunut myös kajaanilainen Pirkko Kepanen. "Oulustakin pukua etsittiin, mutta turhaan."
Kriminaalihuoltoyhdistyksen Kajaanin aluetoimistossa työskentelevät Pirkko ja Pekka Kepanen olivat "hirveän yllättyneitä" kutsustaan. "Emme ole tavanneet aiemmin presidentti Halosta", nuorten rikosten tekijöiden parissa pitkään työtä tehnyt pariskunta kertoi.
Kuusamolainen Irma Hautala juhli samassa puvussa kuin seitsemän vuotta sitten, jolloin hän oli myös Linnassa. "Presidentti on todennut, etteivät nämä ole pukujuhlat, ja siinä hän on aivan oikeassa", puoliso, luontokuvaaja Hannu Hautalakin totesi.
Presidentti Halosen asua ihasteltiin. Vaatesuunnittelija RitvaFallan suunnittelema musta samettipuku istui kuin valettu Vierumäen urheiluopiston kunto-ohjelmalla ja afrikkalaisella tanssilla sutjakoituneen presidentin yllä.