Kemijärveläisellä Risto Sainiolla (78) asiat ovat hyvin. Hän asuu vaimonsa kanssa keskellä Kemijärven kaupunkia mukavassa kerrostaloasunnossa. Arkielo sujuu hyvin ilman suurempaa ulkopuolista avuntarvetta.
Kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Pohjois-Suomen veteraanien kirkkopäivillä keskiviikkona puhunut maaherra Hannele Pokka joutui toteamaan, että monet veteraanit joutuvat turhan varhain turvautumaan laitoshoitoon, kun kotona asumiseen ei ole saatavissa riittävästi tukea.
"Suurin osa lappilaisista veteraaneista asuu kotikylässä omassa talossaan. Siellä he haluavat jatkossakin elää, mikäli vain terveyttä riittää. Moni ikäihminen on minulle sanonut, että kyllä kotona tuttujen esineiden kanssa pärjää, mutta kun joutuu vanhainkotiin, ei kohta osaa edes kunnolla kävellä."
Pokan mielestä veteraanien kotona asumista pitää tukea. Kotiin annettavat palvelut ja omaishoidon tuki ovat tässä suhteessa tärkeitä.
"Viime vuonna arvioimme lääninhallituksessa Lapin kuntien ikäihmisille antamien kotipalveluiden laatua ja myös laajuutta. Lapin kunnat eivät ole tässä suhteessa huonompia kuin maan muut kunnat mutta eivät myöskään parempia. Oma arvioni on, että Lapin kuntien pitäisi olla kotona asumisen tukemisessa muuta maata parempia, sillä meillä on laaja maaseutu, pienet kylät ja niissä asuu paljon ikäihmisiä", hän sanoi.
Tarvitseville enemmän apua
Risto Sainio on päässyt kuntoutukseen riittävän usein. Runsas vuosi sitten hänelle tehtiin ohitusleikkaus, jonka jälkeen veteraanin kunto on ollut kohtuullisen hyvä. Seuraava kahden viikon kuntoutusjakso hänellä on lokakuussa.
Rajavartioston ja armeijan töistä työeläkettä saava Sainio on tyytyväinen eläkkeeseensäkin, mutta monien muiden veteraanien kohtaloa hän murehtii.
"Veteraaneilta otettiin aikanaan pois kansaneläkkeen pohjaosa, eivätkä kaikki saa sitä takaisin. Kohtelu ei ole ollut tasapuolista. Viime tammikuussa rintamalisää nostettiin 49 senttiä kuukaudessa, joka oli yhtä tyhjän kanssa. Mieluummin olisivat saaneet jättää nekin sentit jakamatta ja antaa enemmän rahaa apua todella tarvitseville", hän kertoi.
Lupaukset täytäntöön
Maaherra Pokka muistutti, että veteraanijärjestöt ovat usein pyytäneet poliitikkoja ja puolueita ottamaan hallitusohjelmassa huomioon sotainvalidien ja rintamaveteraanien elinoloista ja kunnosta huolehtimisen. Muutaman kerran pyyntö on johtanut tulokseen.
"Ensimmäinen veteraanilausuma oli Ahti Karjalaisen hallituksen ohjelmassa vuonna 1970, toinen Kalevi Sorsan hallituksen ohjelmassa vuonna 1972 ja kolmas vuonna 1999 Paavo Lipposen aloitettua toisen hallituksensa pääministerinä."
Myös maan uusin hallitus on ottanut ohjelmaansa veteraanien asian. Siinä on yksi virke, jossa luvataan kehittää rintamaveteraanien ja sotainvalidien asemaa ja säännönmukaista kuntoutusta. "Toivottavasti se myös johtaa säännöksiin ja määrärahoihin, jotka turvaavat rintamaveteraaneille vuosittain toistuvan asianmukaisen kuntoutuksen", Pokka sanoi.
Veteraaneille oikeus valita
Pokan mielestä kuntoutuksessa tuijotetaan aivan liikaa laitosten suuntaan. "Laitoskuntoutuksestakin on hyötyä, mutta toisaalta on entistä suurempi joukko veteraaneja, jotka eivät voi enää lähteä kuntoutukseen. Terveyden heikkeneminen, kodinhoito, perheen olosuhteet ja monet muut seikat saattavat johtaa siihen, että veteraani jää kokonaan vaille kuntoutusta."
Pokka vaati, että nyt olisi määrätietoisesti kehitettävä päiväkuntoutusta veteraanin kotona tai lähellä olevassa kuntoutuslaitoksessa. Lisäksi veteraaneilla tulisi olla oikeus valita itselleen parhaiten soveltuva kuntoutusmuoto.
"Tätä haluan tähdentää paikallisille päättäjille, kuntien edusmiehille ja -naisille. Ei se ole paljon vaadittu, kun veteraanit toivovat, että vanhanakin pitää voida elää hyvää elämää", hän sanoi.