Kansallista veteraanipäivää vietetään tänään perjantaina juhlavissa merkeissä. Teemana on: 90 vuotta itsenäisyyttä - taival jatkuu.
"Sinivalkoisia tuntoja tämä herättää. En ole tavannut yhtään sodassa ollutta miestä, enkä naistakaan, joka ei olisi isänmaallinen. Itsenäisyyden säilyminen oli kaikille äärettömän arvokas asia", Kuusamon sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Yrjö Jurmu, 81, sanoo.
Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä veteraaneja ei kuitenkaan aina arvostettu, mutta vähitellen tilanne muuttui. Jurmun mielestä muun muassa tämän päivän nuoret tunnustavat heidän työnsä merkityksen.
"Suhtautuminen on asiallista ja myötämieleistä. Arvostus on ollut koko ajan lisääntymään päin."
Myös yhteiskunta on suhtautunut veteraaneihin Jurmun mukaan pääosin myönteisesti. Ikääntymisen myötä heidän vaivansa kuitenkin lisääntyvät, mihin ei välttämättä ole pystytty vastaamaan.
"Monella alkavat henkiset vaivat korostua. Tämä on yksi asia, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota."
Keskusteluihin aika ajoin nouseva kunniavelan maksaminen sotaveteraaneille on Jurmun mielestä hoidettu jokseenkin hyvin, mutta ei täysin kuntoon.
Samaa mieltä on Suomen Sotaveraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä.
"Sotainvalidien osalta kysymys on hoidettu erittäin mallikkaasti. Muiden veteraanien osalta tekemistä on vielä varsinkin koti- ja tukipalveluissa. Toiveita kuitenkin on, että parannusta saadaan, sillä hallitusohjelmassakin asia on noteerattu."
Suomessa oli vuodenvaihteessa 84 751 sotaveteraania. Joukko pieneni vuodessa kymmenellä prosentilla. Tämän vuoden lopussa määrän arvioidaan olevan noin 75 000.
Sotaveteraaniliitossa on laskettu, että tukitoimintaa tarvitaan 2020-luvulle saakka. Pikkuhiljaa keskusjärjestön rooli on siis muuttumassa.
"Sotaveteraaniperinteen vaaliminen on tulossa ajankohtaiseksi. Sitä työtä tulemme tekemään eri tasoilla."
Varallisuutta liitolla on runsaat 1,7 miljoonaa euroa. Niiden osalta järjestöllä on linjaus, jonka mukaan veteraaneille hankitut varat käytetään heidän hyväkseen elinaikana.