Rocky Balboa, Yhdysvallat 2006. Ohjaus ja käsikirjoitus: Sylvester Stallone. - Plaza 2, Oulu.
Sylvester Stallone on halunnut päättää Rocky-elokuvien sarjan kunniakkaasti aikanaan pahemman kerran flopanneen viidennen osan jälkeen. Jonkinasteinen kunnianpalautus Stallonen itsensä ohjaama ja käsikirjoittama Rocky Balboa onkin.
Viisikymppinen Rocky on jättänyt kehät aikaa sitten, mutta muuten hän on jämähtänyt menneeseen. Päivisin Rocky suree vaimonsa haudalla, ja iltaisin hän pyörittää omaa italialaista ravintolaa ja tarinoi asiakkaille otteluistaan. Ainokainen poikakin (Milo Ventimiglia) välttelee isäänsä.
Raskaan sarjan nykyistä mestaria Mason Dixonia (Antonio Tarver) moititaan julkisuudessa varman päälle pelaamisesta ja lajin huonosta tasosta. Erään urheilukanavan tietokonesimulaatiossa mestaruusvuosien Rocky tyrmää Dixonin. Pian ollaankin järjestämässä huikeaa näytösottelua, jonka panoksena on kunnia.
Rocky Balboa käyttää ottelun pohjustamiseen 80 minuuttia, mutta järin suurta draamaa siinä ajassa ei saada rakennettua. Asetelmien puolesta mahdollisuuksia olisi ollut paljon enempään.
Isän ja pojan väliset suhteet korjaantuvat kovin helposti. Kliseiltä ei vältytä.
Rockyn hahmo on sinänsä vanhentunut uskottavasti. Hänellä tuntuu olevan vielä annettavaa. Ja vaikka Stallone ei ole mikään luonnenäyttelijä, Rockyn hän hallitsee.
Kaiken lisäksi Stallone vaikuttaa olevan vetreässä kunnossa yhä 60-vuotiaanakin.
Ex-mestarin vastustajaa Mason Dixonia esittävä Antonio Tarver on oikea nyrkkeilijä. Miehen näyttelijänkyvyistä on vaikea sanoa, sillä hänelle ei ole juuri tilaa annettu.
Pohjimmiltaan Rocky Balboa on nostalgiatrippi ensimmäiseen, vuonna 1976 valmistuneeseen Rockyyn. Kuvallisia viittauksia on paljon. Näiden kahden väliin jäävät osat Stallonekin vaikuttaa haluavan unohtaa, eikä ihme.
