Ve­te­raa­nien veisuu soi har­taa­na

Voimallisesti ja hartaasti kaikuivat virret Kuusamossa, kun sotiemme veteraanit kokoontuivat pohjoisen Suomen kirkkopäiville. 2000 veteraania ja heidän omaisiaan paikalle saanut päivä tarjosi paitsi hengen ravintoa myös yhteyttä samoja kohtaloita kokeneiden kanssa.

Kuusamo

Voimallisesti ja hartaasti kaikuivat virret Kuusamossa, kun sotiemme veteraanit kokoontuivat pohjoisen Suomen kirkkopäiville. 2000 veteraania ja heidän omaisiaan paikalle saanut päivä tarjosi paitsi hengen ravintoa myös yhteyttä samoja kohtaloita kokeneiden kanssa.

"Hämmästyttää, että meitä on vielä näin paljon lähtenyt liikkeelle. Tämä on suuri elämys, että veteraaneja on näin paljon koolla yhdellä kertaa", ihasteli Ivalosta tullut Inarin veteraanien kunniapuheenjohtaja Viljami Ranta.

Pohjoisen Suomen veteraanit järjestivät yhteisen alueellisen kirkkopäivän nyt neljättä kertaa. "En ole aikaisemmin ollut mukana. Nyt lähdin ihan uteliaisuuttani mukaan ja toisia tapaamaan", Ranta kertoo.

Inarista oli Kuusamoon lähtenyt veteraaneja lähes bussillinen. Joitakin sotien aikaisia tuttuja juhlapaikalla oli Rantaa tullut vastaan. Sellainen hetki oli tunteikas. "Leuka siinä tilanteessa kyllä alkaa vavista."

Rannan mukaan entisiä sotakavereita alkaa olla jo vaikea tunnistaa. "Mehän taidamme olla nyt kaikki samannäköisiä harmaapäitä. Kohta jokainen toistansa tukee", 83-vuotias Ranta sanoi. Hänen mukaansa veteraanit näyttivät kuitenkin vielä "ihmeen voimissaan olevilta", vaikka ikää ja sairauksiakin sen myötä jo on.

Ennen pääjuhlaa ja kenttölounasta pidetyssä jumalanpalveluksessa puhui Oulun ortodoksinen metropoliitta Panteleimon. Jumalanpalvelusta johti Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi.

Pohjan Sotilassoittokunta oli myös juhlassa mukana.

"Jumalanpalveluksen ohjelma oli huomiota herättävän juhlallinen. Hyvin hartaasti täällä mukana laulettiin", Ranta sanoi.

Rannan mukaan nyt jo uskaltaa kertoa olevansa veteraani toisin kuin joskus takavuosina. Veteraanien asiat ovat melko hyvällä mallilla, vaikka pientä korjaamista aina jotain on, esimerkiksi asuntoasioissa.

"Näin vanhat eivät vain osaa enää itse mitään vaatia."

Muistot yhdistävät

Myös Kiimingistä oli kirkkopäiville lähdetty bussilla ja sen mukana oli kolme iloista naista: Aura Soronen, Hissu Sivonen ja Laura Tuohino. "Olipahan mahdottoman hyvä saarna. Virretkin olivat komiat ja mekin osasimme hyvin mukana olla", naiset kiittelivät.

76-vuotias Soronen on ollut kirkkopäivillä mukana aikaisemminkin.

"Tällaisia harmaapäitähän täällä alkaa suuri osa olla. Muistoja tämä tuo mieleen, murheellisista asioista. Ainoa veli kaatui sodassa ja kaksi pikku poikaa jäi isättömiksi. Meillä naisilla oli kotirintamalla tehtävä kaikenlaista työtä."

Metropoliitta Pantoleimonin mukaan 60 vuoden takaiset sodan muistot olivat yhteinen tekijä kirkkopäivän osanottajille.

"Ei riitä, että urhea taistelu on aikanaan käyty. Veteraanien osa on kantaa muistoja sodasta mukanaan. Ne ovat osa häntä, halusi hän sitä tai ei. Tällainen kokoontuminen antaa mahdollisuuden yhdessä käydä läpi muistoja."

Suomen sotaveteraaniliiton valtuuston puheenjohtaja, professori Aarno Strömmerin mukaan paitsi että yhteiskunta on löytänyt veteraanit, myös veteraanijärjestöt ovat löytäneet toisensa uudella tavalla. Yhteistyö on voimaa paitsi liittotasolla, myös kentällä.

Nimenomaan hengellinen työ on jo pitkään ollut yhteistä toimintaa.

Sotiemme veteraaneja on elossa noin 132 000. Veteraanien keski-ikä on 82 vuotta.

"Veteraanien nuorimpienkin sukupolvien ehtoo alkaa olla jo käsillä. Veteraanien määrä puolittuu nykyisestä vuoteen 2007 mennessä. Nämäkin alueelliset kirkkopäivät jäävät kohta historiaan", Strömmer sanoi.

Ilmoita asiavirheestä