Rintamaveteraanien kuntoutuksen painopistettä siirrettiin vuoden alusta laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen. Uuden asetuksen mukaan laitoskuntoutusjakson pituus on enintään kymmenen vuorokautta nykyisen 14 vuorokauden sijasta. Päiväkuntoutuksen pituudet säilyvät entisellään.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Päivi Kaartamo huomauttaa, ettei vuorokausien vähentämisessä ole kyse etuuksien leikkaamisesta.
"Veteraanien keski-ikä on 83 vuotta. Moni heistä ei jaksa pitkiä kuntoutusjaksoja. Veteraanijärjestöt ovat itse toivoneet painopistettä avokuntoutuksen puolelle."
Avokuntoutuksen määrä lisääntyykin enintään 20-30 käyntikertaan kalenterivuodessa rintamaveteraanin kuntoutustarpeesta riippuen. Uudistus mahdollistaa avo- ja laitoskuntoutusjaksojen vuorottelun sekä erityisesti avokuntoutuksen jakamisen useampaan jaksoon vuoden aikana.
12 miljoonan lisäys
Kuntoutuspalveluita tuottavat laitokset ovat toivoneet jakson lyhentämiseen siirtymäaikaa. Muutosta sovelletaankin vasta niihin kuntoutusjaksoihin, jotka alkavat 1. syyskuuta. Laitoksille jää aikaa ottaa laitosjaksojen lyheneminen huomioon toimintansa järjestelyissä.
Rintamaveteraanien kuntoutukseen on varattu kuluvana vuonna noin 46 miljoonaa euroa. Viime vuoteen verrattuna lisäystä on 12 miljoonaa euroa. Määrärahan arvioidaan riittävän siihen, että kaikki kuntoutusta haluavat rintamaveteraanit saavat kuntoutusta.
Valtiokonttori on jo jakanut vuoden 2005 kuntoutusmäärärahat kuntien kesken. Ensimmäinen erä tulee maksuun 28. helmikuuta. Laskentasihteeri Merja Längman kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalle rahaa on osoitettu 3 314 390 euroa.
Kainuun veteraaneille on osoitettu 1 382 550 euroa, ja Lapin veteraanit saavat 2 750 182 euroa.
Vuoden päätyttyä kunnat palauttavat käyttämättä jääneet kuntoutusrahat Valtiokonttorille. Vuoden 2004 palautussummaa ei ole tiedossa, mutta vuoden 2003 yhteensä 34,8 miljoonasta eurosta palautettiin lähes 390 000 euroa.
"Palautukset siirretään aina seuraavan vuoden kuntoutuspottiin", Längman toteaa.
Piiri laajeni
Vuoden alusta kuntoutuksen piiriin tulivat mukaan karjan evakuointitehtäviin sotatoimialueella osallistuneet miehet ja Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteiksi joutuneet henkilöt.
Laajennuksen myötä kuntoutuksen piiriin tulee arviolta 3 000 henkilöä. Heistä yli 2 000 on sotatoimialueella karjan evakuointitehtävissä työskennelleitä miehiä, jotka nyt tulevat kuntoutuspalvelujen osalta samaan asemaan kuin ne näitä tehtäviä hoitaneet naiset, jotka ovat aikanaan saaneet rintamapalvelustunnuksen.
Myös sotilasvammalaki muuttui niin, että kuntien sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan sotainvalideille järjestämien avopalvelujen korvattavuuden edellytyksenä oleva työkyvyttömyysaste laskee 25 prosentista 20 prosenttiin.
Muutos tuo korvattavien avopalvelujen piiriin noin 2 500 invalidia.
Tarkoituksena on edesauttaa sotainvalidien selviytymistä omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Korvausturvan laajennus aiheuttaa vuositasolla noin 7,9 miljoonan euron lisäkustannukset.