Oulu
"Hei, täällähän on tuttuja" ja "Päivää, mitä kuuluu" tervehdykset täyttivät kättelyiden ja halausten siivittäminä Madetojan salin sunnuntaina. Kansallista veteraanipäivää vietettiin nyt 17. kertaa ja Oulussa juhlijoita oli koolla lähes 700.
Veteraanipäivän teemana oli "Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin." Veteraanien kokemusten tallentamisen tärkeyteen puuttui presidentti Mauno Koivisto jo vuonna 1988 todetessaan, että veteraanien kokemukset ovat elävää historiaa, jonka säilyttämisestä jälkipolville on huolehdittava.
"Tämä on tärkeä päivä, toiseksi tärkein joulun jälkeen", totesi oululainen Terho VuoriluomaKauko Uusimäen myötäillessä vieressä.
Miehet, Uhtualla viestipataljoona 35:ssä taistellut Vuoriluoma ja Helsingissä ilmatorjuntajoukoissa palvellut Uusimäki laskivat osallistuneensa päivän viettoon kymmenkunta kertaa. Heidän mukaansa päivästä tekee juhlavan muun muassa marssimusiikki, jota sunnuntaina kuultiin Oulun sotaveteraanikuoron ja Pohjan Sotilassoittokunnan esittämänä, sekä lukuisten ystävien tapaaminen.
"Olen tervehtinyt arviolta neljääkymmentä tuttua", laskeskeli Vuoriluoma.
Tärkeä on myös perinteinen, ennen juhlaa vietettävä puolen päivän kahvihetki. Tämän tietää jo seitsemän vuotta veteraaneja kahvittanut Madetojan salin ravintolapäällikkö Eila Kurvinen Kanresta Oy:stä. Kurvinen kertoi, että kahvia keitettiin valmiiksi 80 litraa ja kaikkiaan sitä juodaan juhlapäivänä noin 120 litraa.
"Veteraanit ovat mukavia, leppoisia asiakkaita, joille santsaaminen kuuluu ehdottomasti asiaan."
Kaupunki satsaa kuntoutukseen
Oulun Sotilasläänin komentaja eversti Timo Suutarinen esitti veteraanipäivän juhlapuheessaan näkemyksiä maamme nykyisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Hänen mukaansa Suomen kannalta keskeisinä kysymyksinä Irakin sodan jälkeen ovat miten Euroopan unioni pysyy yhtenäisenä ja millaista yhtenäistä turvallisuuspolitiikkaa se harjoittaa.
"Entä miten Naton rakenteet säilyvät Euroopassa ja miten Venäjän kohtuullisen vakaa kehitys jatkuu ja mahdollisesti integroituu muuhun Eurooppaan", kyseli Suutarinen.
Timo Suutarinen jatkoi, ettei meneillään oleva Irakin sota tai syyskuun 11. päivän terrori-isku ratkaisevasti vaikuttaneet Suomeen. Hänen mukaansa maamme koki mullistuksen runsas kymmenen vuotta sitten, kun muun muassa Neuvostoliitto hajosi ja Saksa yhdistyi.
Suutarinen totesi olevansa iloinen siitä, että veteraanien perinnön mukaisesti suomalaiset ovat edelleen valmiit puolustamaan isänmaataan, tarvittaessa vaikka asein. Ilman veteraanien esimerkkiä yleinen asevelvollisuus ei olisin niin toimiva kuin se nyt on, yli 80 prosenttia pojista suorittaa varusmiespalveluksen.
"Tämä luku on maailman korkeimpia", totesi Suutarinen ja lisäsi, että myös ulkomaalaiset upseerit arvostavat lukua.
Oulun kaupungin tervehdyksen juhlaan tuonut kaupunginjohtaja Kari Nenonen totesi kaupungin omalta osaltaan pyrkivän pitämään huolen veteraanijoukon ja heidän puolisoidensa hyvinvoinnista.
Oulussa veteraaneja, keski-iältään 82-vuotta, on noin 2 900.
"Pääpaino on tullut kuntoutukseen, jota viime vuonna sai 1 212 veteraania. Kaikille kuntoutusta hakeneille on pystytty tarjoamaan palveluja", sanoi kaupunginjohtaja.
Nenonen listasi, että myös terveyskeskusten omalääkärijärjestelmä on toiminut veteraanien kohdalla hyvin, samoin veteraaneille on järjestetty ilmainen pysäköinti kaupungin parkkialueilla ja paikallisliikenteessä matkustaminen on ilmaista. Myös veteraanijärjestöjen ryhmiä on tuettu avustamalla.
Kari Nenonen kiitteli lopuksi Oulun veteraanikirjan toimikuntaa ja kirjoittajia erinomaisesta työstä: kirjasta on jo otettu lisäpainos, mikä kuvaa sen tarvetta ja suosiota.
