Ve­te­raa­neis­ta huo­leh­di­taan loppuun saakka: Poh­jois-Poh­jan­maal­la ve­te­raa­ni­tun­nuk­sen hal­ti­joi­ta elossa runsaat 700

Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla veteraanijärjestöjen yhteistyö toimii hyvin. Arkistokuva.

Kuva: Leinonen Jukka

Talvi- ja jatkosotiin osallistui noin 600 000 miestä ja yli 100 000 naista.

Veteraaneja on elossa koko maassa noin 8 000, joista joka vuosi poistuu keskuudestamme noin 2 000.

– Pohjois-Pohjanmaalla on jäljellä vähän yli 700 veteraania, Oulussa kolmisensataa, Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja, eversti evp. Reijo Sallinen sanoo.

Pohjois-Suomessa naiset ovat enemmistönä rintamapalvelutunnuksen haltijoissa. Valtakunnallisesti tilanne on vielä jokseenkin tasan.

– Pohjois-Pohjanmaalla naisia on noin 450 ja miehiä 250, ero on täällä näin suuri. Oulussa naisia on kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. Syynä tähän on Lapin sota, jolloin sotatoimialueena oli koko Pohjois-Suomi. Naiset, jotka osallistuivat johonkin maanpuolustustehtävään, saivat rintamapalvelutunnuksen.

Viimeinen rintamapalvelukseen kutsuttu ikäluokka oli vuonna 1925 syntyneet. Ennusteen mukaan viimeiset veteraanit poistuvat joukostamme 2036.

– Joukossa on erityistapauksia, kuten vaikkapa esikuntalähetteinä toimineita sotilaspoikia. Ja sodan loppuvaiheessa ilmatorjuntaan määrättiin lukiolaispoikia, Sallinen kertoo.

Veteraanilaki paransi asemaa

Veteraanien asiaa valtionhallinnon suuntaan ajaa Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta. Lisäksi Aluehallintovirastossa on neuvottelukunta: Avi seuraa, että kunnat hoitavat velvoitteensa.

– Veteraanilaki tuli voimaan 1.1.2019. Se nosti veteraanit sotainvalidien tasolle muun muassa kotiin vietävissä palveluissa. Laki takaa, että kunnat eivät voi vedota siihen, ettei ole rahaa hoitaa asioita. Oulussa kuntoutus- ja kotipalveluasiat on hoidettu hyvin, myös näin poikkeustilanteessa, Sallinen kiittelee.

Pitkään erillään toimineet Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Sotainvalidien veljesliitto yhdistävät koko ajan toimintojaan, kun veteraanien joukko harvenee.

Konkreettinen esimerkki yhteistyön tiivistymisestä on Rintamaveteraaniliiton ja Sotaveteraaniliiton lehtien yhdistyminen Kenttäpostia -lehdeksi. Sen ensimmäinen numero ilmestyi vuoden 2019 alussa.

– Jossain vaiheessa joudutaan siirtymään niin sanottuun perinneaikaan eli veteraanien perinteen vaalimiseen. Sitä valmistellaan koko ajan yhteistyössä Tammenlehvän perinneliiton kanssa.

Yhteistyö sujuu

Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla järjestöjen yhteistyö on kehittynyt Sallisen mukaan erinomaisesti.

– Olemme järjestäneet vuosittain perinteisen yhteisen kirkkopäivän, rosvopaistitilaisuuksia ja elojuhlia. Nyt on sovittu, että kuukausitapaamiset ovat yhteisiä, kukin järjestää tapaamisen vuorollaan. Vanhat asenteet järjestöjen välillä sulavat vähitellen.

Korona-aika vähentää juhlallisuudet minimiin.

– Kolmen valtakunnan rajapyykillä pohjoisessa, jonne sota virallisesti päättyi, on minun aloitteestani käyty vuodesta 1995 lähtien nostamassa Suomen lippu ja pidetty juhlatilaisuus kenttähartauksineen. Katkeamaton perinne katkeaa nyt, Sallinen harmittelee.

Veteraanijärjestöjen yhteinen seppele lasketaan tänään Oulussa sankarihaudoille, mutta erillistä juhlatilaisuutta ei järjestetä.

– Kansallinen veteraanipäivä on yleinen liputuspäivä. Toivonkin, että liput nousisivat kaikkialla salkoihin veteraanien kunniaksi.