Kulttuuri on painottunut vahvasti Kajaanin aluekeskusohjelmassa alusta asti, ja maan 34 aluekeskuksesta Kajaani on selkeimmin kulttuuripainotteinen.
Nyt aluekeskusohjelma etsii Kajaaniin sellaista kulttuurihanketta, joka vetäisi matkailijoita ja toisi rahaa.
Kajaanin aluekeskusohjelman näkyvin hanke on ollut Generaattori, vuonna 2003 aloittanut kulttuurihanke, jonka tehtävä on nostaa kainuulaista kulttuuria ammattimaisemmalle tasolle, kouluttaa nuoria harrastajia ja lisätä alueen elinvoimaa kulttuurin kautta.
Generaattorin kuudesta taiteellisesta työntekijästä yksi, koko hankkeen vetäjä, irtisanoutui hiljattain ja huhumylly alkoi pyöriä Generaattorin ympärillä. Generaattori jatkaa suunnitelmien mukaan, Kajaanin sivistysjohtaja Risto Brunou vakuutti aluekeskusohjelman kulttuuristrategiatyön aloituskokouksessa keskiviikkona.
Generaattori sai sisäasiainministeriöltä 200 000 euron bonusrahan ansioistaan. Kajaanin kaupunki aikoi kuitata palkintorajan omarahoitusosuuden muun muassa Kaukametsän vuokrilla, mutta suunnitelma epäonnistui. Kaukametsän tiloja oli tarkoitus käyttää Generaattorin oopperahankkeessa, mutta kapellimestarin pitkän sairausloman takia koko Taika-ampuja-hanke seisahtui. Toistaiseksi oopperaa ei työstetä.
Paavo Suokko apuun oopperajuhlilta
Kulttuuristrategiatyön konsultiksi on pestattu Savonlinnan oopperajuhlien johtajana lokakuuhun asti toimiva Paavo Suokko. Hän korosti matkailun merkitystä alueen talouden kehitykselle. Matkailu ei elä ilman sisältötuotantoa, eli kulttuuria tarvitaan luomaan matkailun sisältöjä ja vahvistamaan matkailua.
"Kulttuurimatkailun osuus kaikesta matkailusta on nyt yksi prosentti, mutta se kasvaa kahdeksankertaiseksi lähimpien kymmenen vuoden kuluessa. Se on virta johon kannattaa tarttua Kainuussa", Suokko totesi.
Hän kuulutti poikkitaiteellista yhteistyötä ja ennen kaikkea yhtä kärkituotetta, joka vetää alueelle matkailijoita. Valtaosa suomalaisista menestyvistä kulttuurifestivaaleista tapahtuu pienillä paikkakunnilla, esimerkiksi Kuhmossa ja Savonlinnassa.
"Kulttuuri tuo myös taloudellista hyvinvointia paikkakunnalle. Valtio sijoittaa Savonlinnan oopperajuhliin 0,6 miljoonaa euroa ja saa takaisin 3,8 miljoonaa, kaupunki sijoittaa 0,3 miljoonaa ja saa takaisin 1,5 miljoonaa. Ei pörssissäkään päästä yhtä hyvään tuottoon."
Suokon osallistuminen Kajaanin kulttuuristrategiatyöhön on herättänyt arvailuja siitä, havitteleeko Kajaani mahdollisesti oopperaa. On heitelty Armas Launiksen Aslak Hetta -oopperaa. Risto Brunou kuittasi Aslak-arvailut sanomalla, että oopperan aihepiiri on mielenkiintoinen ja pohjoiseen liittyvä.
Strategia valmiiksi vuoteen 2006 mennessä
Kärkihanketta hahmottelee työryhmä, johon kuuluvat Brunoun ja ohjelmajohtaja Airi Juntusen lisäksi kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa, teatterinjohtaja Kristian Smeds ja hänen seuraajansa Ilkka Laasonen, Kaukametsän johtaja Irma Kemppainen ja seuraaja Tapani Lakaniemi, taidemuseon johtaja Heikki Aranne, Generaattorin johtaja Elina Ruoho ja läänintaitelija Kirsi Saastamoinen.
Tavoite on kasata strategia vuoteen 2006 mennessä ja saada kulttuurin kärkihanke toimimaan 2008. Kajaanin vahvimpia kulttuuritekijöitä ovat teatteri, tanssi ja musiikki. Kulttuurin kärkihankkeen pitää olla liiketaloudellisesti kannattava ja kestävän kehityksen ihannetta kuljettava, eli se ei saa jäädä kertaluontoiseksi.
Ongelmia on luvassa, sillä kaupungin talous on notkahtanut syvimpään kuoppaan miesmuistiin. Henkilöstöä joudutaan karsimaan ja kuluja leikkaamaan muun muassa sivistystoimessa. 2000-luvun alkuvuosina Kajaanin on rahoittanut kulttuuria merkittävästi, mutta nyt alkavat ankeammat vuodet, Brunou sanoi.
