Oulujoen ja Iijoen vesivoimalaitokset ovat tulleet peruskorjausikään. Vanhat koneet ovat pyörittäneet vettä useita vuosikymmeniä. Oulujoen voimalaitokset rakennettiin pääosin 1950-luvulla ja Iijoen 1960-luvulla.
Koneiden uusimistarpeesta kertovat muun muassa lisääntyvät huoltokäynnit. "Vanhat koneet olivat jo täysin palvelleet", PVO-Vesivoima Oy:n kone- ja kunnossapitomestari Seppo Knuuti kertoo.
Knuuti katsoo ihaillen Haapakosken voimalaitoksessa paikalleen laskettavaa juoksupyörää, joka kiikkuu nosturin valjaissa 20 tonnin painossaan. Knuuti toivoo sen kestävän yhtä pitkään kuin edeltäjänsä.
"Etukäteen ei voi tietää kauanko se kestää. Nykyään käyttö on erilaista: kiihdytyksiä ja jarrutuksia tulee enemmän, kun sähkön laatu sähköverkossa tahdotaan pitää mahdollisimman tasaisena."
Peruskorjaus poistaa riskin koneiden äkkinäisestä rikkoutumisesta ja sen aiheuttamista pitkistä huoltoseisokeista. Myös öljyvuodon riski häviää ja henkilökunnan turvallisuus paranee.
Iijoen voimalat uusitaan 2015 mennessä
Ennen Haapakoskea Iijoella peruskorjattiin Kierikin voimalaitos 2006-2007. Korjaustyöt jatkuvat lähivuosina Maalismaan, Pahkakosken ja Raasakan voimalaitoksiin niin, että kaikkien koneet on uusittu vuoteen 2015 mennessä.
Koneiden uusiminen on sen verran suuri urakka, että yksi kone vuodessa on tarpeeksi. Parhaillaan remontoitavassa Haapakosken voimalaitoksessa uusittiin yksi kone vuosi sitten ja nyt on toisen vuoro.
"Kevättulviin mennessä pitäisi olla valmista", PVO:n johtava asiantuntija Jorma Autio kertoo.
Iijoen voimalaitosten peruskorjaukset maksavat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Haapakosken voimalaitoksen investoinnit vievät siitä 11 miljoonaa.
Remontin myötä turbiinin läpi kulkeva vesimäärä lisääntyy 10-15 prosentilla. Parantuneen hyötysuhteen ja lisävesimäärän ansiosta Iijoen voimalaitokset tuottavat noin kolme prosenttia enemmän energiaa kuin vanhoilla koneilla.
Montan kunnostus
imee 18 miljoonaa
Oulujoella peruskorjauskierroksen aloitti Oulun Energia, joka uusi Merikosken voimalaitoksen turbiinit 1994, 2002 ja 2006. Seuraavana vuorossa on Fortumin omistama Montan voimalaitos Muhoksella 2010-2011.
Montan kahden koneen uusimiseen on laskettu hujahtavan 18 miljoonaa euroa. Se tekee siitä Fortumin Suomen vesivoimalaitosten suurimman yksittäisen investoinnin.
Muut Oulujoen voimalaitokset kuuluvat Fortumin pitkän tähtäimen korjausohjelmaan, mutta niiden ajankohtaa tai laajuutta ei ole vielä päätetty. Fortum Power and Heat Oy:n käyttö- ja kunnossapitoinsinöörin Harri Palopellon mukaan seuraavaksi ehdotetaan korjattavaksi Pyhäkosken voimalaitoksen loput koneet. Ensimmäinen uusittiin 1998.
Yleensä peruskorjauksissa uusitaan turbiinit ja generaattoreiden staattoriosat, joissa sähkö lopulta syntyy. Uusittavia osia ovat myös vettä pyörittävät juoksupyörät ja sähkö- sekä automaatiojärjestelmät.
Vesivoimalaitosten korjaustarpeet määritellään koneiden kunnon, ei niiden iän mukaan. Esimerkiksi Montassa korjataan ykkös- ja kolmoskoneistot, mutta ei kakkoskoneistoa. "Vaikka koneistot ovat samanlaisia, ne eivät välttämättä ole veljiä keskenään. Toiset ovat kestävämpiä kaikesta huolimatta", Palopelto selventää.