Ve­si­tor­ne­ja jää maa­mer­keik­si

Kerrostalon korkuiset vesitornit ovat hyviä maamerkkejä, kun neuvotaan tietä kulkijoille. Niiden varsinainen tehtävä on pitää yllä painetta vesijohtoverkostossa ja varastoida vettä. Päivisin, kun veden kulutus on suurta, veden pinta tornissa laskee. Öisin, kun kulutus on vähäistä, säiliö täyttyy.

Oulun Intiön vesitorni valmistui 1927 ja se edustaa klassismia. Se suljettiin Puolivälin-kankaan vesitornin valmistuttua 1969.
Oulun Intiön vesitorni valmistui 1927 ja se edustaa klassismia. Se suljettiin Puolivälin-kankaan vesitornin valmistuttua 1969.

Kerrostalon korkuiset vesitornit ovat hyviä maamerkkejä, kun neuvotaan tietä kulkijoille. Niiden varsinainen tehtävä on pitää yllä painetta vesijohtoverkostossa ja varastoida vettä. Päivisin, kun veden kulutus on suurta, veden pinta tornissa laskee. Öisin, kun kulutus on vähäistä, säiliö täyttyy.

Tornin avulla pystytään Ylivieskan vesiosuuskunnan toimitusjohtajan Toni Huuhan mukaan pumppaamaan vettä ympäri vuorokauden ja jaksottamaan se kulutuksen mukaisesti.

Huuha kuvailee vesitornia paineastiaksi, josta vesi valuu omalla painollaan jaettavaksi kuluttajille. Tornin säiliö toimii veden varastoaltaana häiriötilanteessa, kun veden pumppaukseen tulee ongelma. Silloin vesitorni palvelee vedenkuluttajia omalla paineellaan.

Sellaisena sen merkitys ei kuitenkaan ole enää Huuhan mukaan yhtä suuri kuin aiemmin, koska veden pumppaus pystytään turvaamaan nyt varavoimakoneella.

"Aiemmin pumput olivat vakiotehoisia, niillä ei pystytty säätelemään veden pumppauksen tehoa "

Paikkakunnilla, joilla vesitornia ei ole, veden paine säädellään pumppaamoilla. Kehittyneen pumppaustekniikan ansiosta vesitorneja ei pidetä enää teknisessä ja taloudellisessa mielessä yhtä välttämättöminä kuin ennen.

Lue lisää sunnuntain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä