Ve­sis­tö­ra­ken­ta­mi­sen ikui­suus­ky­sy­mys

1960-luku.Ajatus nykyisin Vuotoksen-nimellä tunnetusta altaasta otettiin esille, kun Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat oli saatu rakenteille.1974.

1960-luku. Ajatus nykyisin Vuotoksen-nimellä tunnetusta altaasta otettiin esille, kun Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat oli saatu rakenteille.

1974.Vesihallitus esitteli suunnitelman Vuotoksen altaasta.

1979. Maanomistajien kirjelmä hallitukselle oli Vuotosta vastustavan kansanliikkeen alkustartti.

1981. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiesryhmä esitti Vuotoksen altaan rakentamista.

1982. Hallitus päätti luopua altaan rakentamisesta ja ryhtyä elvyttämään aluetta. Elvytykseen käytettiin vuosina 1984--91 noin viisi miljoonaa euroa.

1987. Kemijoki Oy ja Koillis-Lapin kuntain keskustoimikunta laativat Vuotos-paketin rakentamisesta.

1992. Valtioneuvosto antoi Kemijoki Oy:lle luvan aloittaa valmistelu. Ympäristöministeriö vastusti.

1992. Kemijoki Oy jätti lupahakemuksen Pohjois-Suomen vesioikeudelle.

2000. Pohjois-Suomen vesioikeus myönsi rakentamisluvan.

2001. Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksen ja hylkäsi lupahakemuksen.

2002. KHO ei muuttanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä.

2004. Valtioneuvosto liitti Kemihaaran suot Natura 2000-verkostoehdotukseen.

2005. KHO hylkäsi valtioneuvoston päätöksestä tehdyt valitukset. Kemihaaran suot säilyvät Suomen Natura-ehdotuksessa.

Ilmoita asiavirheestä