Ve­si­ru­tol­le kalliit rohdot

Partasenlahden rannassa näky on lohduton. Kaupungin keskustassa lainehtivan Kuusamojärven noin hehtaarin kokoinen poukama kelluu puuronaan vesistön vallannutta vieraskasvia, Kanadanvesiruttoa.

Partasenlahdella on vesiruttoa hehtaarin alalla tonneittain. Heikki Tahkola näyttää, miten vahvasti vieraslajiaa järven pohjaan on kasvanut. Aki Kumpuvaara (veneessä) ja Markku Käkilehto puhdistavat lahtea kemikaalikokeilua varten.
Partasenlahdella on vesiruttoa hehtaarin alalla tonneittain. Heikki Tahkola näyttää, miten vahvasti vieraslajiaa järven pohjaan on kasvanut. Aki Kumpuvaara (veneessä) ja Markku Käkilehto puhdistavat lahtea kemikaalikokeilua varten.

Partasenlahden rannassa näky on lohduton. Kaupungin keskustassa lainehtivan Kuusamojärven noin hehtaarin kokoinen poukama kelluu puuronaan vesistön vallannutta vieraskasvia, Kanadanvesiruttoa.

"Vesistö oli aivan siistin näköinen, kun vesirutto oli vähän veden pinnan alla. Niittämisen jälkeen se nousi pintaan. Kasvustoa oli niin vahvasti, ettei moottoriveneellä voinut ajaa", kertoo Partasenlahtea kolmen miehen voimin ja veneeseen asennetun koneen voimin niittänyt Heikki Tahkola.

Vesiruton poistaminen mekaanisesti on toivotonta. Kaupungin edustalla olevaa pientä lahtea valmistellaan koko maassa ensimmäisen kerran luonnonvesissä tehtävää kemikaalikokeilua varten.

Tahkola arvioi, että hehtaarin alalta löytyy vesiruttoa useita tonneja. Niittämisen jälkeen sen talteenotto on kolmelle miehelle iso urakka.

"Ajateltiin, ettei tässä mene kovin pitkään, mutta kyllä aikaa kuluu ainakin kaksi viikkoa."

Partasenlahti puhdistetaan vesirutosta aluksi mahdollisimman tarkkaan.

Parin viikon kuluttua osaan lahdesta laitetaan australialaista Phoslock-kemikaalia.

Savimaisen kemikaalin pitäisi sitoa pohjasedimentissä oleva fosfori. Altaissa tehdyissä kokeissa fosforin sitominen on estänyt vieraslajin kasvua.

Kuusamon kokeilulahdesta jätetään toinen puoli käsittelemättä.

Lue lisää lauantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä