Monet järjestävät vesirokkobileitä Suomessakin.
Vesirokkoa sairastavan vanhemmat kutsuvat juhliin perheitä, joiden lapset eivät ole vielä sairastaneet vesirokkoa. Tarkoituksena on tartuttaa tauti tietoisesti näihin lapsiin.
Vanhemmat ehkä ajattelevat lapsensa parasta, kun he näihin bileisiin osallistuvat. Yleisen käsityksen mukaan vesirokko kannattaa sairastaa lapsena, jolloin se on huomattavasti lievempi tauti kuin aikuisena.
Vesirokko on yleensä vaaraton tauti lapselle, mutta etukäteen ei voida varmaksi tietää, kuka saakin siitä vakavan jälkitaudin kuten keuhkokuumeen, ihoinfektion tai keskushermoston tulehduksen.
Suomessa vesirokon komplikaatioihin kuolee keskimäärin yksi lapsi vuodessa.
Lisäksi joka kymmenes vesirokkoon sairastuva tarvitsee terveydenhuollon apua tautiinsa.
Oma perusterve lapseni sai vesirokkotartunnan jo vauvana. Hän joutui taudin vuoksi useaksi vuorokaudeksi nenä–mahaletkuun sairaalaan.
Jälkitautina iski ihon bakteeritulehdus, johon ensimmäinen antibioottikuuri ei purrut. Ihoa hoidettiin monta kuukautta eri lääkkeillä kunnes vihdoin tulehdus hellitti. Koko rupeama kesti keväästä syksyyn.
Että sellainen viaton juhlanaihe vesirokkokin voi joskus olla myös perusterveelle.
Anteeksi vain, mutta edellä mainittujen syiden takia vesirokkobileissä ei mielestäni ole mitään järkeä.
Pidän lapsen tahallista sairastuttamista pikemminkin kaltoin kohteluna tai pahoinpitelynä kuin juhlanaiheena.
Suurin osa suomalaisista sairastaa vesirokon lapsena. Vain 1–3 prosenttia ei ole sairastanut tautia aikuisikään mennessä.
Satun kuulumaan tähän vähemmistöön. Sairastin vesirokon vasta reippaasti yli kolmikymppisenä.
Muistoksi taudista jäivät ikuiset arvet kasvoihin, mutta ne haittaavat vain ulkonäköä, eivät elämää.
Vakavalta vesirokolta voi suojautua myös rokotteella. Toistaiseksi sen saa Suomessa vain itse maksamalla.
Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittää vesirokkorokotetta kansalliseen rokotusohjelmaan.
Rokotteen tuloa ohjelmaan on hidastanut pelko siitä, että vesirokon hävittäminen rokotteella voi lisätä vyöruusua vesirokon jo sairastaneessa väestössä.
Vyöruusu on vesirokon myöhäinen jälkitauti, johon sairastumisen riskiä vesirokkopotilaan kanssa tekemisissä oleminen saattaa pienentää.
Vyöruusu on vesirokkoa vakavampi tauti, mutta sitäkin vastaan on olemassa rokote.
Näin ollen vyöruusultakin voitaisiin suojautua.
Vaikka rokotteista on yleisesti ottaen enemmän hyötyä kuin haittaa, joidenkin mielestä tuntuu olevan turvallisempaa sairastaa tauti kuin suojautua siltä.
Sikainfluenssarokote Pandemrixin aiheuttama narkolepsia-aalto on ikävä ja vakava asia, mutta ei ole mitään perusteita pelätä kaikkia rokotteita.
Monet suhtautuvat lähes vainoharhaisen epäluuloisesti rokotteiden ohella lääkkeisiin.
He ajattelevat, että on luonnollisempaa pitää yllä korkeaa kolesterolia tai verenpainetta kuin laskea niitä lääkkeillä.
He pitävät tutkimatonta uskomushoitoa turvallisempana kuin tarkkaan tutkittua lääkettä ja huuhaavempainta hienompana kuin lääkärin suosittelemaa hoitoa.
Masentunutta käsketään ottamaan itseä niskasta kiinni, piristymään ja menemään lenkille.
Pahinta, mitä masennukseen voidaan heidän mielestään tarjota on pilleri, vaikka se joskus pelastaisi ihmisen elämän.
Terve on tietämätön. Kun hän kerran sairastuu vakavasti, hän kyllä huomaa lääkkeiden ja rokotteiden merkityksen.
Eikä enää leiki toistenkaan terveydellä.