Kutiavien rakkuloiden raapiminen ja kuumeessa kärvistely jää tulevaisuudessa väliin useimmilta suomalaislapsilta, sillä vesirokkorokote tulee osaksi kansallista rokotusohjelmaa.
Rokotukset alkavat syyskuussa ja rokote annetaan maksutta kaikille 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet tautia. Jos kattavuus saadaan hyväksi, voi virus alkaa hävitä.
Tähän asti vesirokkoa on podettu Suomessa noin 57 000 kertaa vuodessa. Vesirokkorokote on ollut Suomessa saatavilla jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta se on pitänyt hankkia itse. Vain noin viisi prosenttia lapsista on rokotettu tautia vastaan.
Useimmat ehtivät saada rokotuksen tai potea taudin ennen kuin täyttävät kaksitoista. Vuosittain tulee kuitenkin joitakin aikuistartuntoja.
– Lapsella vesirokko on noin viikon tauti, josta seuraa kuumetta ja 250–500 rakkulaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuija Leino.
Aikuisilla tauti on selvästi vaarallisempi. Aikuisilla se aiheuttaa korkeamman kuumeen ja pitemmän taudin, johon tarvitaan viruslääkitys. Myös aivotulehdus on tuntuvasti yleisempi aikuisilla.
Käytetty pitkään Yhdysvalloissa
Vaarallisinta on, jos vesirokko tarttuu odottavaan äitiin.
– Raskaana oleville tauti on vakava ja voi aiheuttaa sikiövaurioita alkuraskaudessa, raskausviikoilla 13–20. Näissä tapauksissa noin yksi 50 sikiöstä saa synnynnäisen vesirokon, johon liittyvät pienipäisyys, älyllinen kehitysvammaisuus, lyhyet raajat, arpeutunut iho ja sokeus, sanoo Leino.
Rokotusohjelmassa käytettävä rokote on ollut käytössä muualla maailmassa jo pitkään. Kyseessä on elävä rokote, josta voi saada lieviä oireita, kuumetta, pari rakkulaa tai ihon punoitusta.
– Tämä on erittäin hyvin siedetty rokote. joka on ollut Yhdysvalloissa rokotusohjelmassa vuodesta 1995, Leino kertoi.
THL:ssä on laskettu, että vesirokkorokotukset säästävät vuosittain 16 miljoonaa euroa yhteiskunnan kustannuksia. Vanhempien poissaoloja töistä tarvitaan noin 76 000 päivää vähemmän.