Pääkirjoitus

Ve­si­pu­las­ta tuli totta Suo­mes­sa­kin

Pula makeasta vedestä varjostaa satojen miljoonien ihmisten elämää eri puolilla maailmaa.Lähi-idässä sitä on ounasteltu jopa sodan aiheeksi.

Pula makeasta vedestä varjostaa satojen miljoonien ihmisten elämää eri puolilla maailmaa. Lähi-idässä sitä on ounasteltu jopa sodan aiheeksi. Mutta harvan mieleen on juolahtanut, että tuhansien järvien Suomessakin vesipula voisi nousta vakavaksi ongelmaksi.

Nyt on niin tapahtunut, ja pulma vain pahenee talven mittaan. Vettä sinänsä maassa riittää, mutta ei enää joka puolella. Vaikeuksissa ovat etenkin ne kotitaloudet, jotka elävät oman kaivon varassa. Kun pohjavesi on laskenut pitkän kuivan kauden myötä, sitä ei riitä enää kaivoihinkaan entiseen malliin.

Pahiten tilanne koettelee Suomessa Oulun läänin eteläpuolisia alueita, mutta Ylä-Lappia lukuun ottamatta itse asiassa koko maa on samassa kurimuksessa. Kesä oli vähäsateinen, eikä syyssateita tullut. Monen ihastelema pitkä kaunis syksy oli myrkkyä luonnon normaalikierrolle: syksyn sateilla on tehtävänsä.

Talven lumentulo ei tässä enää auta. Vesi ei pääse maaperään ennen lumien sulamista, ja kova kuiva maaperä imee kosteutta huonosti. Edessä saattaa pahimmassa tapauksessa olla pitkäaikainen koettelemus.

Vähäsateiseen kesään ja syyssateiden katoamiseen pätee sama kuin muihinkin viimeaikaisiin outoihin säätiloihin: yksittäisiä vaihteluita on aina, mutta ilmastomuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt ovat selvästi kasvamaan päin. Suomea koetteleva kuivuus saattaa olla osa tätä kokonaisuutta.

Mutta olivatpa syyt mitkä tahansa, tällä hetkellä ollaan tekemisissä jo seurausten kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat maanantaina siitä, mitkä ovat vesipulan vaikutukset ja kuka vastaa kustannuksista.

Suurin osa maan kotitalouksista kuuluu yleiseen vesijohtoverkkoon. Siihen liittyminen onkin varmin tae välttyä vaikeuksilta, mutta se ei käy hetkessä ja voi usein jopa olla käytännössä mahdotonta. Monilla karjatiloilla alkaa olla hätä kädessä, sillä karjan ylläpito vaatii paljon vettä. Oman arkielämän vaikeudet ovat luku sinänsä, sillä aina vesi ei riitä edes peseytymiseen.

Kaivonporaajilla on yllättävä sesonkiaika, ja palokunnat kantavat vettä kaivoihin hätäapuna säiliöautoilla. Vesihuoltoavustusten määrärahat on mitoitettu normaaliaikaan eikä tilanteeseen, jossa pohjavesi on holahtanut paljon tavallista alemmas.

Tilanne on jo nyt huono ja todennäköisesti vain pahenee ennen kevättä. Yllättävissä oloissa maaseudun vesihuollon turvaaminen joudutaan nostamaan korkealle yhteiskunnan tärkeysjärjestyksessä.

paakirjoitus@kaleva.fi