Asuntokohtaiset vesimittarit tulevat pakollisiksi vuonna 2012. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) asettama työryhmä perustelee asuntokohtaisia vesimittareita säästösyillä. Alkuvaiheessa vesimittareita esitetään pakollisiksi uudisrakennuksiin.
Kaikki uudisrakentajat eivät kustannussyistä ole ehkä halukkaita investoimaan vesimittareita. Vaihtoehdoksi työryhmä jättää, että veden mittaamisen säästövaikutus vedenkulutuksessa huomioidaan, kun uudisrakennusten kokonaisenergiatarkastelussa annetaan uusia energiamääräyksiä.
"Toisin sanoen veden, sähkön ja lämpöenergian ohella veden suurella tai pienellä kulutuksella on oma arvonsa laskettaessa rakennuksen koko energiakulutusta", työryhmän jäsen Työtehoseuran projektipäällikkö Anneli Reisbacka kertoo.
"Kokonaisenergiatarkastelussa talolle saa paremman arvosanan, jos huoneistoissa on omat vesimittarit", työryhmän jäsen lakimies Anna-Liisa Varala Suomen kiinteistöliitosta toteaa.
Vesimittarit mahdollistavat myös yhdenvertaisuuden vesimaksuissa. Suomessa on noin 2 miljoonaa ihmistä, jotka maksavat vedestä jonkin könttähinnan, tietämättä paljonko kuluttavat vettä. Taloyhtiöissä vesimaksut ovat yleinen riidanaihe.
Käytäntö on osoittanut ,että asuntokohtaiset vesimittarit vähentävät yleensä kulutusta, ainakin alkuvaiheessa. Pitemmän aikavälin tutkimusta vedenkulutuksesta ei ole tehty. "On vaikea sanoa pysyykö mittaritalouksien vedenkulutus alhaisempana pitemmän päälle. Ihmisillä on tapana aluksi skarpata näissä asioissa, mutta sitten into saattaa laantua", Varala toteaa.
"Korjausrakentamisessa päädyimme esittämään vedenmittauksen yleistymistä ja veden säästämisen edistämistä myös muilla keinoin", Varala sanoo.
Vanhaan rakennukseen vesimittarit kannattaa laittaa suuremman remontin yhteydessä, jolloin kulut eivät nouse niin suureksi. "Mittareiden lisäksi pitää ottaa huomioon kaikki mittaamiseen, luentaan, laskutukseen ja huoltoon liittyvät kustannukset", Varala huomauttaa.
Kojeista ja huollosta
kustannuksia
Työryhmän mukaan huoneistokohtaisen vesimittarijärjestelmän arvioitu investointikustannus on perusteella 500-700 euroa asuntoa kohden. Vuosittaiset luenta-, laskutus- ja huoltokustannukset ovat noin 10-30 euroa asuntoa kohden.
Lisäksi mittarijärjestelmä on peruskorjattava noin 12 vuoden välein Suomessa nykyisin käytettävissä olevissa järjestelmissä. Peruskorjauksista aiheutuu 150-200 euron asuntokohtaiset korjauskustannukset.
Normaalin omakotitalon vedenkulutus on vuositasolla 150 kuutiota. Kesän kastelu voi nostaa vesimäärään helposti kaksinkertaiseksi. "Kun hellepäivänä ryhdytään kastelemaan nurmikkoa, voi neljän hengen omakotitalouden vedenkulutus nousta normaalista 500 litran vuorokausikulutuksesta 1 500 litraan", kertoo Oulun Veden verkostopäällikkö Kari Pellikka.
Jos jännetuppitulehdus uhkaa tulla tuntikaupalla pihaa kastellessa, voi omaa vedenkulutusta laskea vaikkapa aikayksikössä. Kannattaa kokeilla, miten paljon vettä ehtii minuutin aikana laskea puutarhaletkulla ämpäriin ja miettiä, minkälaisen vesimäärän se tekee tunnissa.