Syysmuutto kääntyy loppusuoralle, mutta edelleen riittää lintuharrastajille katseltavaa lyhenevässä päivässä.
Laulujoutsenten muutto on parhaimmillaan ja kansallislintujamme viihtyy suuria määriä vesistöissä Lappia myöten. Laulujoutsenet sinnittelevät sisämaassakin usein jäiden tuloon asti.
Pitkän, lämpimän syksyn ansiosta etenkin rannikolla voi nähdä vielä monia vesilintulajeja. Kuun puolivälin jälkeen on havaittu muun muassa tukka- ja lapasotkia, alleja, telkkiä ja uiveloita.
Järvet ovat sulia Koillismaata myöten, joten sorsalintuja saa kiikareihinsa koko maakunnan alueella.
Parin viikon takainen kylmä jakso ajoi hyönteissyöjät etelänmatkalle, mutta mattimyöhäisiä haarapääskyjä lenteli yhä Etelä-Suomessa alkuviikosta. Västäräkkejä on nähty kuluvalla viikolla Kemiä ja Kuusamoa myöten.
Vaelluslintujen osalta syksy ei jää lintuharrastajien mieliin. Pohjois-Pohjanmaalla mainittavammin liikkui vain närhiä, joita laskettiin parhaina aamuina 100-200 vaeltajaa. Ennätysmäisiä luvut eivät kuitenkaan ole, sillä esimerkiksi syksyn 2001 vaelluksen yhteydessä ynnättiin Pyhäjoella yli 1400 närheä aamussa.
Monena syksynä yleisiä pyrstötiaisia on vaeltanut niukasti ja pähkinähakkeja vielä niukemmin. Käpylinnut ovat täysin kateissa.
Heikon pihlajanmarjasadon vuoksi tilhien ja rastaiden pääjoukot jatkoivat matkaansa maakunnan ohi paremmille ruokamaille. Tilhiä näkee kyllä edelleen, mutta parvet ovat pieniä.
Räkättirastaita muutti jo syyskuun lopulla suurina parvina etelään ja muutto jatkuu vilkkaana.
Harvinaisuuksiakin on syksy tuonut Suomeen. Syyspuolen kohokohta taidettiin kokea jo elokuussa, kun Hangon lintuasemalla ihmeteltiin harakkakäkeä. Laji tavattiin ensimmäisen ja edellisen kerran maassamme Kokkolassa lokakuussa 1946. Tuolloinen harakkakäki löydettiin kuolleena lumimyrskyn jälkeen.
Harakkakäki on käen sukulainen ja munii varislintujen, erityisesti harakan, pesiin. Laji pesii Euroopassa säännöllisesti vain Espanjassa, Portugalissa ja Etelä-Ranskassa.
Muita suurharvinaisuuksia olivat muun muassa Tammisaaressa ja Hangossa seikkaillut pronssi-iibis, Siikajoelta ja Dragsfjärdistä löytyneet arotaskut sekä Kokkolassa viime sunnuntaina piipahtanut mäntysirkku.
Ilmojen kylmentyessä linnut alkavat saapua ruokintapaikoille aktiivisemmin. Pohjois-Pohjanmaalla on tavallisempien vieraiden seassa havaittu muun muassa järripeippoja, peippoja, pikkuvarpusia ja mustarastaita.
Vaikka lintumaailma tuntuu hiljentyvän lumien tultua, jää Suomeen talveksikin toistasataa lintulajia. Esimerkiksi Luonnontieteellisen keskusmuseon organisoimassa ruokintapaikkatutkimuksessa havaittiin kuuden ensimmäisen tutkimustalven aikana 86 lajia.
Yksilömäärältään runsain talvilintumme on talitiainen, jonka talvikannan suuruus on arviolta 5 miljoonaa lintua.